Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia positiivisen pedagogiikan toimintakulttuurista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning sv
dc.contributor.author Rytkönen, Minna
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006162829
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316526
dc.description.abstract Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitetään positiivisen pedagogiikan soveltamista yhdessä suomalaisessa päiväkodissa. Lisäksi selvitetään kyseisen päiväkodin kasvattajien näkemyksiä positiivisesta pedagogiikasta. Koska positiivinen pedagogiikka on melko uusi suuntaus kasvatusmaailmassa, ei sitä olla keretty tutkia vielä paljoa. Yleinen katsaus tästä toimintakulttuurista onkin paikallaan. Positiivisen pedagogiikan tavoitteena on päästä pois ongelmakeskeisestä ajattelusta ja suunnata kohti vahvuuksien löytämistä (Seligman, Erns, Gillham, Reivich & Linkins, 2009, s. 294). Menetelmät. Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytetään yhden päiväkodin kuuden kasvattajan kanssa käytyjä haastatteluita. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kuvasi positiivista pedagogiikkaa myönteisesti ja kritiikkiä sitä kohtaan ei juuri löydetty. Isoin kritiikin aihe, joka nousi esille, oli muiden alalla työskentelevien tietämättömyys ja täten hieman negatiivinen suhtautuminen positiiviseen pedagogiikkaan. Kaikki haastatellut varhaiskasvattajat kuvailivat positiivisen pedagogiikan toimintakulttuuria hyvin samankaltaisesti ja vastauksista huomattiin, että yksikössä on tehty kovasti töitä asian parissa. Varhaiskasvattajien ajatukset positiivisesta pedagogiikasta ja sen toteuttamisesta olivat hyvin samankaltaisia. Haastatteluissa nousi vahvasti esille myös positiivisen pedagogiikan edut työyhteisössä ja henkilökunnan omassa kehittymisessä. Positiivisen pedagogiikan soveltaminen arjessa näkyi yksikössä kaikessa aina vuosisuunnitelmasta lähtien. Positiivinen pedagogiikka oli kaiken toiminnan pohjalla ja seurasi mukana niin kasvattajien vuorovaikutuksessa lasten kuin heidän huoltajiensa kanssa. Vahvuuskieli, joka kuuluu vahvasti osaksi positiivista pedagogiikkaa, nousi useaan otteeseen esille haastatteluiden aikana. Vahvuuskielen aktiivinen käyttäminen arjessa näkyi auttavan lapsia hahmottamaan omia vahvuuksiaan ja oppimaan vahvuuskielen käyttöä omassa puheessaan lasten keskinäisissä suhteissa. fi
dc.description.abstract Goals. This study investigates the application of positive pedagogy in one Finnish kindergarten. In addition, it finds out early childhood educator’s views on positive pedagogy in that particular kindergarten. Since positive pedagogy is a relatively new orientation in the world of education, it has not yet been studied much. Thus, a general overview of this operating culture is in place. The objective of positive pedagogy is to move away from problem-oriented thinking and move towards discovering strengths (Seligman, Erns, Gillham, Reivich & Linkins, 2009, s. 294). Methods. Interviews with six educators from the same kindergarten were collected for this qualitative study. The material was analysed with data-driven content analysis. Results and conclusions. The early childhood educators described positive pedagogy favourably and with very little criticism. The main criticism that came up was the lack of knowledge of positive pedagogy and resulting slightly negative attitude towards it from other educators working in the field. All the early childhood educators who were interviewed described the operating culture of positive pedagogy in a very similar way and the responses showed that the unit has worked hard on the issue. The impressions of early childhood educators about what positive pedagogy entails were remarkably alike and the descriptions of how to implement positive pedagogy were very similar. The benefits of positive pedagogy in the work community and in the staff's own development were also strongly highlighted in the interviews. The application of positive pedagogy in the unit was reflected in everything starting from the year plan. Positive pedagogy was at the heart of all activities and featured in the educator’s interactions with both the children and their guardians. The language of strength, which is an integral part of positive pedagogy, came up on several occasions during the interviews. The active use of the language of strength in everyday life seemed to help the children to perceive strengths and even to learn the use of the language of strength in their own speech while communicating with other children. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Positiivinen pedagogiikka
dc.subject positiivinen psykologia
dc.subject varhaiskasvatus
dc.title Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia positiivisen pedagogiikan toimintakulttuurista fi
dc.title.alternative Early childhood education staff’s experiences of positive education culture en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006162829

Files in this item

Files Size Format View
Rytkonen_Minna_progradu_2020.pdf 446.4Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record