Alakoulun painotetun opetuksen valintaa ennustavat tekijät

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Käyttäytymistieteet fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Beteendevetenskaper sv
dc.contributor.author Jämsä, Suvi
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006173031
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316536
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kouluvalintaa. Kouluvalinnassa on kyse toimintapolitiikasta, jossa perheille annetaan mahdollisuus valita lapselleen koulupaikka. Suomessa kouluvalinta toteutuu pitkälti valintana yleisopetuksen luokan ja painotetun opetuksen luokan välillä. Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana oli: Mitkä tekijät ennustavat alakouluvaiheessa tehtävää painotetun opetuksen valintaa? Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsen painotetun opetuksen valinta on yhteydessä erityisesti äidin koulutustaustaan ja lapsen koulumenestykseen. Painotetun opetuksen valinta on yleisempää korkeammin koulutettujen äitien ja koulussa paremmin menestyvien lasten kohdalla. Painotetun opetuksen valinta näyttäisi aiempien tutkimusten mukaan olevan yleisempää myös korkeammin koulutettujen isien ja paremman tulotason perheissä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Helsingin Yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen keräämää Oppimaan Oppimisen arviointi -aineistoa vuosilta 2007, 2010 ja 2013. Painotetun opetuksen valintaa ennustavien tekijöiden löytämiseksi suoritettiin logistinen regressioanalyysi. Mahdollisina ennustavina tekijöinä tarkasteltiin muuttujia sukupuoli, äidin koulutustausta, isän koulutustausta, opettajan arvio oivaltavuudesta sekä opettajan arvio työskentelytaidoista. Tulosten mukaan painotetun opetuksen valintaa ennustivat opettajan korkeampi arvio oppilaan oivaltavuudesta sekä äidin korkeampi koulutustausta. Näillä muuttujilla voitiin tulosten mukaan selittää 7 – 8 prosenttia painotetun opetuksen valinnasta. Tulosten osalta havaittiin, että painotetun opetuksen valinta oli tyypillisempää myös korkeammin koulutettujen isien lapsille. Sukupuolen suhteen tyttöjä valikoitui painotettuun opetukseen tilastollisesti enemmän kuin poikia. Opettajan arvio työskentelytaidoista ei tulosten mukaan ollut yhteydessä painotetun opetuksen valintaan. Näiden lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että mikäli tarkastellaan painotetussa opetuksessa olevien lasten joukkoa ja yleisopetuksessa olevien lasten joukkoa, painotetussa opetuksessa olevilla lapsilla on selvästi useammin korkeammin koulutetut vanhemmat yleisluokalla oleviin lapsiin nähden. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietämystä alakoulussa tehtävistä painotetun opetuksen valinnoista. Kouluvalintoja käsittelevää tutkimustietoa voidaan yleisesti hyödyntää suunniteltaessa koulutuspoliittisia päätöksiä ja linjauksia. fi
dc.description.abstract This study focused on school choice. School choice refers to a policy that allows families to choose school for their children. In Finland, school choice usually means a choice between a general class and a class with special emphasis. The research question of this study was: What predicts choosing a class with special emphasis in elementary school? Previous studies have shown that a child’s school choice is correlated with especially mother’s level of education and child’s school grades. Choosing a class with special emphasis is more common among children whose mothers have higher education and among children who have received better school grades. Also, choosing a class with special emphasis seems to be more common among children whose fathers have higher education and among families with higher income level. The research data consisted of Learning to Learn Assessment Data gathered by Centre of Educational Assessment during the years 2007, 2010 and 2013. Logistic regression analysis was used to find predictive factors. Variables sex, mother’s level of education, father’s level of education, teacher’s evaluation of inventive abilities and teacher’s evaluation of working skills were considered as potential predictive factors. Results showed that teacher’s higher evaluation of pupil’s inventive abilities and mother’s higher level of education predicted choosing a class with special emphasis. These variables predicted 7–8 percent of the choice. In addition, the results showed that choosing a class with special emphasis was more common among children whose fathers had higher education. Furthermore, girls attended a class with special emphasis statistically more than boys. Teacher’s evaluation of working skills was not correlated with choosing a class with special emphasis. In addition, the results showed that if we examine the group of children in a class with special emphasis and the group of children in a general class, the children in the class with special emphasis have clearly more often highly educated parents than the children in general class. The results of this study provide more information about choosing a class with special emphasis in elementary school. In general, research information about school choices can be utilized when planning education policies and decisions. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Kouluvalinta
dc.subject alakouluvalinta
dc.subject painotettu opetus
dc.title Alakoulun painotetun opetuksen valintaa ennustavat tekijät fi
dc.title.alternative Predictive factors for choosing a class with special emphasis in elementary school en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006173031

Files in this item

Files Size Format View
Jamsa_Suvi_Pro gradu_2020.pdf 724.1Kb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record