Opettajan ammatillisen toimijuuden kokemuksia uuden opetussuunnitelmareformin edessä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning sv
dc.contributor.author Westerberg, Mila
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006162834
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316542
dc.description.abstract Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia alakoulun opettajien ammatillisen toimijuuden kokemuksia (sense of agency) suhteessa uuteen opetussuunnitelmareformiin (POPS 2014) sekä minkälaisia resursseja ja haasteita opettajat kohtasivat liittyen ammatti-identiteettiin ja työkäytänteisiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös opettajien huomioimia uuden opetussuunnitelman muutoksia sekä tulevaisuuden skenaarioita opetussuunnitelman käyttöönoton ensimmäisen vuoden aikana 2016–2017. Uusi opetussuunnitelma poikkeaa edellisistä reformeista esimerkiksi jatkuvan arvioinnin ja oppimaan oppimisen taitojen korostamisena. Opettajan tehtävä on toimia oppilaan oppimisprosessin ohjaajana ja arvioijana. Tutkimuksessa halutaan tuottaa uutta tietoa opettajien ammatillisen toimijuuden kokemuksista uuden opetussuunnitelman haasteiden ja muutosten edessä. Tutkimuksessa ammatillinen toimijuus on nähty subjektikeskeisen sosiokulttuurisen lähestymistavan kautta ja määritellään sekä ymmärretään opettajan käsityksinä mahdollisuudestaan vaikuttaa sosiokulttuuriseen ympäristöönsä. Ammatillinen toimijuus ilmenee sosiaalisten olosuhteiden, kuten kulttuuristen ja materiaalisten resurssien sekä yksilöiden ammatti-identiteettien ja kompetenssien vuorovaikutuksessa. Ammatillinen toimijuus nähdään intentioina vaikuttaa ja saada aikaan muutosta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää 1-6 luokkien opettajaa, joilla oli ammatillinen yliopistokoulutus. Tutkimusaineisto kerättiin avoimien esikyselylomakkeiden ja varsinaisten haastattelujen kautta. Tutkimuksen varsinainen tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2017. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin laadullista Straussin ja Corbinin Grounded theory -menetelmää mukaillen, joka on pitkälle jäsennelty laadullisen aineiston analyysi. Tutkimuksen tulokset osoittivat opettajan roolin, ammatti-identiteetin, vuorovaikutustaitojen, oppimisympäristöjen, tietoteknisen osaamisen ja esimiessuhteen vaikuttavan opettajien ammatillisen toimijuuden kokemuksiin. Uusi opetussuunnitelma nähtiin sekä ammatillisen toimijuuden kokemusten resurssina että uhkana. Opettajat kokivat vahvaa toimijuutta opetussuunnitelman pedagogisessa toteuttamisessa, mutta heikkoa toimijuutta jos uuden opetussuunnitelman ohjeistus oli tullut esimiehiltä ilman keskustelua tai koulutusta. Opetussuunnitelman laajuuden, arvioinnin ja oppilaiden itseohjautuvuuden opettajat huomioivat toimijuutta haastavina. Opettajat toivoivat kouluihin lisää koulutusta ja resursseja. Tutkimuksen opettajat näkivät tulevaisuudessa itsensä aktiivisina toimijoina ja opettajina sekä yhteiskunnallisina vaikuttajina. Tutkimus antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella alakoulun opettajien ammatillisen toimijuuden kokemuksia ja niihin liittyviä haasteita sekä resursseja uuden opetussuunnitelmareformin jalkautuessa kouluihin. Tutkimus auttaa ymmärtämään opettajien suhtautumista pedagogisiin uudistuksiin ja muutoksiin koulukontekstissa. Tutkimus raottaa myös opettajuuden tulevaisuuden skenaarioita. fi
dc.description.abstract Tiivistelmä - Referat - Abstract The purpose of the study was to examine primary school teachers' sense of professional agency in relation to the new Finnish curriculum reform (POPS 2014) and what kind of resources or challenges teachers faced in relation to professional identity and work practices. The study also examined the changes in the new curriculum taken into account by teachers and future scenarios during the first year of the introduction of the curriculum in 2016–2017. The new curriculum differs from previous reforms for example in the emphasis on continuous assessment and learning to learn skills. The role of the teacher is to increasingly act as a guide and evaluator of the student's learning process. The aim of the study is to produce new information about the sense of teachers' professional agency in the face of the challenges and changes of the new curriculum. In this study, professional agency has been seen through a subject-centered sociocultural approach and is defined and understood as teachers perceptions of the ability to influence their sociocultural environment. Professional agency then manifests itself in the interaction of social conditions, such as cultural and material resources, as well as the professional identities and competencies of individuals. Professional agency is seen as intentions to influence and bring change. The study was carried out as a qualitative study. The research material was collected by interviewing nine teachers in grades 1-6 with university education. The research material was collected through open pre-questionnaires and actual interviews. The actual research data of the study were collected in the spring of 2017. The data were processed and analyzed according to Strauss and Corbin's Grounded theory method, which is a highly structured analysis of qualitative data. The results of the study showed that the role of the teacher, professional identity, interaction skills, learning environments, IT skills and leadership were influencing teachers’ professional sense of agency. The new curriculum was seen as both a resource and a threat to the professional agency. Teachers experienced strong sense of agency in the pedagogical implementation of the curriculum, but weak agency if the instructions related to the new curriculum had come from supervisors without discussion or training. Teachers considered the scope of the curriculum, assessment, and student self-direction as challenging. Teachers stated that the requirements for IT skills had increased and they requested more training and resources. The teachers of this study saw themselves as active agents and teachers as well as influencers of society in the future. The study provides a good opportunity to view the primary school teachers’ sense of agency and the related challenges and resources as the new curriculum reform is implemented in schools. The research helps to understand teachers attitudes towards pedagogical reforms and changes in the school context. The study also opens up future scenarios of teaching and being a teacher. en
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject toimijuus
dc.subject opetussuunnitelma
dc.subject ammatti-identiteetti
dc.subject sosiokulttuurinen
dc.subject muutokset
dc.subject tulevaisuuden koulu
dc.title Opettajan ammatillisen toimijuuden kokemuksia uuden opetussuunnitelmareformin edessä fi
dc.title.alternative Teachers’ sense of professional agency facing the new curriculum reform en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatuspsykologia fi
dc.subject.discipline Educational Psychology en
dc.subject.discipline Pedagogiska psykologi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006162834

Files in this item

Files Size Format View
Westerberg_Mila_Pro gradu_2020.pdf 1.493Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record