Luokanopettajien pedagogisia käsityksiä ryhmäytymisestä ja sen vaikutuksista alkuopetuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162854
Title: Luokanopettajien pedagogisia käsityksiä ryhmäytymisestä ja sen vaikutuksista alkuopetuksessa
Author: Heinonen, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162854
http://hdl.handle.net/10138/316543
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa ryhmäytymisestä ja sen eri ulottuvuuksista alkuopetuksessa. Ryhmän kehittymistä ja sen vaiheita on tutkittu lähinnä aikuisilla ja nuorilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia luokanopettajien käsityksiä ryhmäytymisestä ja ryhmäytymiseen käytetyistä keinoista alkuopetuksen kontekstissa. Kouluviihtyvyyttä on tutkittu myös aiemmin, mutta tutkimukset ovat keskittyneet pääosin nuoriin. Ryhmäytymisen kannalta alkuopetus on merkityksellistä aikaa, rajattiin tutkimus koskemaan juurikin alkuopettajia. Tutkimuksen on tarkoitus selvittää, miten luokanopettajat käsittävät ryhmäytymisen, sen keinot sekä oman pedagogisen roolinsa tässä prosessissa. Tämän lisäksi tarkoituksena on kartoittaa ryhmäytymisen hyötyjä ja siihen liittyviä haasteita sekä ryhmäytymisen vaikutusta kouluviihtyvyyteen. Ryhmäytymisessä on käytetty teoriapohjana Bruce Tuckmanin mallia, sillä se sopi parhaiten tutkimuksen luonteeseen. Uuden tutkimustiedon lisäksi tällä tutkimuksella on myös tarkoitus välittää tietoa ryhmäytymisestä niin jo kentällä työskenteleville kuin vielä opiskeleville luokanopettajille. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin 4 luokanopettajaa, jotka työskentelivät peruskoulun alkuopetuksessa pääkaupunkiseudulla. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin teemapohjaista yksilöhaastattelua. Tutkimuksen analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia sekä aineiston kvantifiointia. Aineistolähtöisen päättelyn lisäksi tutkimuksessa käytettiin myös teoriaa tukemaan tutkimustuloksia. Tulokset ja johtopäätökset. Luokanopettajat kokivat ryhmäytymisen ja oman roolinsa prosessissa todella tärkeänä. Myös ryhmäytymisen vaikutus ja kouluviihtyvyyteen nähtiin merkityksellisenä. Tärkeimmiksi ryhmäytymiskeinoiksi nimettiin pelit ja leikit, vaihtuvat istumapaikat sekä päivittäinen ryhmäyttämisen ylläpitäminen. Tärkeimpänä hyötynä opettajat kokivat pari- ja ryhmätyöskentelyn onnistumisen ja haasteet taas liitettiin ominaisuuksiin, kuten ujouteen, väkivaltaisuuteen, yhteistyöhaluttomuuteen ja kielellisiin vaikeuksiin. Näyttäisi siltä, että kouluviihtyvyyteen vaikuttavat opettaja ja luokan ryhmäytymisen taso, jotka taas vaikuttavat luokan ryhmädynamiikkaan ja ilmapiiriin, jotka vaikuttavat niin ikään kouluviihtyvyyteen. Ryhmäytynyt luokka, jossa oppilaat kokevat olonsa turvallisiksi, näyttäisi ennustavan myös parempaa opiskelumotivaatiota ja sitä, että kouluun tullaan mielellään, joka taasen edistää oppimista ja ylläpitää kouluviihtyvyyttä.Tiivistelmä - Referat – Abstract Objectives. The aim of this study was to obtain more information about grouping and its different dimensions in the first two grades of elementary school. The development of the group and its stages have previously been studied mainly in adults and adolescents. The aim of this study is to examine classroom teachers' perceptions of grouping and the methods used for grouping in the context of first two grades of elementary school. School satisfaction has also been studied in the past, but the research has focused mainly on young people. As no research can be found and lower primary education is a relevant time for grouping, the research was limited to lower primary teachers. The purpose of the study is to find out how classroom teachers understand grouping, its methods and their own pedagogical role in this process. In addition, the purpose is to map the benefits and challenges of grouping and the impact of grouping on school satisfaction. Bruce Tuckman's model has been used as a theoretical basis, as it best suited the nature of the study. In addition to the new research data, this research is also intended to provide understanding for grouping both classroom teachers already working in the field and those still studying. Methods. The study was conducted as a qualitative research in which 4 class teachers who worked in the first two grades of elementary school in the Helsinki metropolitan area were interviewed. A theme-based individual interview was used as the data acquisition method. Inductive content analysis and data quantification were used as the analysis method of the study. In addition to data-driven reasoning, the study also used theory to support research findings. Results and conclusions. Class teachers felt that grouping and their own role in the process were very important. The effect of grouping and school satisfaction was also seen as significant. The most important method of grouping were named plays and games, changing seats, and the daily maintenance of grouping. The main benefit was that teachers felt successful in pair and group work, and the challenges were again associated with shyness, undesired behavior and the general language problems. It would appear, that school satisfaction is influenced by the teacher and the level of class grouping, which in turn affects class group dynamics and atmosphere, which also affect school comfort. A grouped class in which students feel safe would also seem to predict better motivation to study and a willingness to come to school, which in turn promotes learning and maintains school satisfaction.
Subject: Alkuopetus
ryhmäytyminen
kouluviihtyvyys
ryhmädynamiikka
ryhmä
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record