Luokanopettaja yhteisen tiedon rakentajana kodin ja koulun vuorovaikutuksessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162836
Title: Luokanopettaja yhteisen tiedon rakentajana kodin ja koulun vuorovaikutuksessa
Author: Puha, Joonatan
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006162836
http://hdl.handle.net/10138/316552
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, minkälaisia rakenteita, päämääriä, toimintatapoja sekä niiden välistä suhdetta luokanopettajat voivat hahmottaa kodin ja koulun vuorovaikutuksessa. Tähän liittyy halu löytää uusia tapoja hahmottaa kodin ja koulun vuorovaikutusta. Tutkielma on teoreettiseen tarkasteluun painottuva. Tutkimustehtävänä on kuvata, analysoida ja tulkita, kuinka vastavalmistuneet luokanopettajat määrittävät itsensä ammatillisena toimijana osana kodin ja koulun vuorovaikutusta, ja miten hän rakentaa yhteistä tietoa kodin ja koulun välille hyödyntäen suhteista asiantuntijuutta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millä tavoin yhteisen tiedon ja toiminnan kohteen käsitteet muovautuvat teoreettisella tasolla niiden suhteutuessa vastavalmistuneiden luokanopettajien käsityksiin kodin ja koulun vuorovaikutuksesta? 2) Miten haastateltavat hyödyntävät suhteista asiantuntijuutta ja ammatillista toimijuutta laajentaessaan kodin ja koulun vuorovaikutuksessa rakentuneita toiminnan kohteita? ja 3) Minkälaisia monitulkintaisia ristiriitoja haastateltavat näkevät kodin ja koulun vuorovaikutuksessa toimintajärjestelmän tasolla? Menetelmät. Tutkielman aineistona oli kolmen kasvatuspsykologiaa opiskelleen luokanopettajan litteroidut teemahaastattelut ja heidän kirjoittamiaan uskomuksia kodin ja koulun vuorovaikutuksesta väittämien muodossa. Käytin analyysiin fenomenografista lähestymistapaa. Ensimmäisessä analyysin vaiheessa aineistosta kartoitettiin induktiivisesti haastateltavien merkityssisältöjä, kuvaten haastateltavien kokemaa todellisuutta kodin ja koulun vuorovaikutuksesta. Toisessa vaiheessa merkityksistä muodostettiin deduktiivisesti teoreettisia kuvauskategorioita, jotka muodostivat kuvauskategoriajärjestelmän. Kuvauskategoriajärjestelmässä yhteisen tiedon, toiminnan kohteen, suhteisen asiantuntijuuden ja ammatillisen toimijuuden käsitteet suhteutuvat teoreettisesti toisiinsa muodostaen uuden teoreettisen synteesin. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltavat rakentavat yhteistä tietoa kodin ja koulun välille päättyvien ja päättymättömien toiminnan kohteiden kautta. Haastateltavat hahmottivat kodin ja koulun vuorovaikutuksessa kaksi samanaikaista toiminnan kohdetta, jotka olivat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa: päättyvät ja päättymättömät toiminnan kohteet. Haastateltavat käyttivät näiden laajentamiseen suhteista asiantuntijuutta ja ammatillista toimijuutta. Haastateltavien toiminta päättymättömään toiminnan kohteeseen näyttäytyy enemmän tulevaisuusorientoituneena, kuin päättyvään toiminnan kohteeseen. Koulun toimintajärjestelmä ei kannustanut haastateltavia kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen, ennen kuin oppilaalla ilmeni järjestelmän kriteereillä normaalista poikkeava, isompi ongelma. Haastateltavien kuvausten perusteella oppilaiden toimijuudesta kodin ja koulun vuorovaikutukseen liittyen jäi epäselvempi kuva, kuin luokanopettajan tai huoltajan. Oppilaan toimijuutta kodin ja koulun vuorovaikutuksessa voisi tutkia suhteessa päättyvään ja päättymättömiin toiminnan kohteisiin oppilaan näkökulmasta. Menetelmät. Tutkielman aineistona oli kolmen kasvatuspsykologiaa opiskelleen luokanopettajan litteroidut teemahaastattelut ja kirjoittamia uskomuksia kodin ja koulun vuorovaikutuksesta väittämien muodossa. Käytin analyysiin fenomenografista lähestymistapaa. Ensimmäisessä vaiheessa aineistosta kartoitettiin merkityssisältöjä kodin ja koulun vuorovaikutuksesta ja toisessa vaiheessa merkityksistä muodostettiin teoreettisia kuvauskategorioita, jotka muodostivat kuvauskategoriajärjestelmän. Tulokset ja johtopäätökset. Haastateltavat hahmottivat kodin ja koulun vuorovaikutuksessa kaksi samanaikaista toiminnan kohdetta, jotka olivat hierarkkisessa suhteessa toisiinsa: päättyvä ja päättymättömät toiminnan kohteet. Haastateltavat käyttivät näiden laajentamiseen suhteista asiantuntijuutta esimerkiksi säätelemällä henkilökohtaisen ja ammatillisen roolin suhdetta. Päättymätön toiminnan kohde näyttäytyy enemmän tulevaisuus- ja oppimisorientoituneena, kuin päättyvä toiminnan kohde. Toimintajärjestelmä ei kannustanut kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen, ennen kuin oppilaalla ilmeni järjestelmän kriteereillä isompi ongelma. Oppilaiden toimijuudesta ja ajatuksista kodin ja koulun vuorovaikutukseen liittyen jäi epäselvempi kuva, kuin luokanopettajan tai huoltajan. Oppilaan toimijuutta kodin ja koulun vuorovaikutuksessa voisi tutkia suhteessa päättyvään ja päättymättömiin toiminnan kohteisiin.Aims. The focus of this study is to uncover a class teacher’s mental structures regarding the interaction between school and home. The main objective of the study is to describe, analyze and interpret how recently graduated class teachers determine themselves as part of the interaction between school and home, and how they build shared knowledge using relational expertise. This research holds a theoretical perspective. The research questions of the study are as follows: 1) How do common knowledge and object of activity evolve as theoretical concepts as they interpret newly graduated class teachers’ understanding of interaction between school and home? 2) How do the interviewees use their relational expertise as they expand the objects of activity between school and home? 3) What sort of dialectical dissonances do the interviewees understand in the interaction between school and home on the systemic level of school? Materials and methods. The material of the research consists of the transcriptions of thematic interviews of three class teachers, who have studied behavioral science, and their written views concerning the interaction between school and home. The study follows a phenomenographic approach as the methodology. At the first stage of the analysis different meanings are inductively charted from the interviews to determine how they understand interaction between school and home. At the second stage meanings are deductively merged into theoretical categories. Finally, the interrelated systems of theoretical categories are made. In this interrelated system the theoretical concepts of relational expertise, shared knowledge, object of activity and professional agency interact to form a new theoretical synthesis to describe interaction between school and home. Results. The interviewees build shared knowledge through contributing to finite and infinite objects of activity. The interviewees use relational expertise and professional agency to expand the objects of activity. The contribution of the interviewees to the infinite object of activity appears more future-oriented than to the finite object of activity. The school system did not encourage reciprocal communication between school and home for the interviewees. According to the interviewees, the agency of students during the interaction between school and home is not as clear as the agency of class teacher or parents. A potential follow-up research could address the agency of the student in communication between school and home.
Subject: Yhteinen tieto
ammatillinen toimijuus
suhteinen asiantuntijuus
kodin ja koulun vuorovaikutus
toiminnan kohde
Discipline: Kasvatuspsykologia
Educational Psychology
Pedagogiska psykologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Puha_Joonatan_L ... uorovaikutuksessa_2020.pdf 1.485Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record