The house that Jane built : A Study of Adjectives in Character Description in Jane Austen´s Novel Pride and Prejudice and in Its Finnish Translations

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223275
Title: The house that Jane built : A Study of Adjectives in Character Description in Jane Austen´s Novel Pride and Prejudice and in Its Finnish Translations
Author: Haapiainen, Marena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages 2010-2017
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223275
http://hdl.handle.net/10138/316766
Thesis level: master's thesis
Discipline: englantilainen filologia
English Philology
Engelsk filologi
Abstract: Tutkielmassa kartoitetaan henkilökuvaukseen liitettyjä adjektiiveja sekä Jane Austenin romaanissa Pride and Prejudice (1813) että sen Ylpeys ja ennakkoluulo -suomennoksissa. Romaani on käännetty suomeksi kolme kertaa, ja tarkistettuja laitoksia on yksi. Suomennoksia käsitellään samanarvoisina, vaikkei tarkistettujen laitoksien sisällyttäminen tutkimuksiin ole yleistä. Tutkimuksen aineistona on alkuperäisteoksen kuusi lukua (51 sivua) ja vastaavat luvut suomennoksista, yhteensä 30 lukua. Henkilökuvauksiin liitettyjen adjektiivien merkitys pyritään selvittämään etsimällä adjektiivien suomennoksista niin yhtäläisyyksiä kuin eroja. Merkityksien muutos ajan saatossa on tutkielman tärkeä tutkimuskohde. Vanhimman (O. A. Joutsen/1922) ja uusimman (Juva/2013) suomennoksen ikäero on 91 vuotta. Tutkin käännösajankohdan heijastumista sanavalintoihin ja pyrin selvittämään, kertovatko ne jo jotakin käännöksen iästä ja ajankohdasta. Tutustun kääntäjien valitsemaan skopokseen (funktio) ja pohdin, onko uusin käännös lähimpänä alkuperäisteosta (uudelleenkääntämishypoteesi). Teoriatausta avainsanoineen koostuu uudelleenkääntämisestä, skoposteoriasta, normiteoriasta, ajan vaikutuksesta, leksikaalisesta ja diakronisesta semantiikasta sekä stilistiikasta kääntämisessä. Tutkimusmetodi on yhdistelmä semantiikasta (Ingo 1990) ja pragmatiikasta (Vehmas-Lehto 1999), mikä näkemykseni mukaan parhaiten palvelee tutkimustavoitettani. Aineistoa analysoidaan myös stilistiikan keinoin (mm. Enkvist 1973 ja Bradford 1997), ja analyysi käyttää apuna niin suomenkielisiä sanakirjoja kuin OED:n (Oxford English Dictionary) hakusanoja. Päähenkilöihin liittyviä adjektiiveja on 459, joista 20 analysoidaan. Lopullinen analysoitavien adjektiivien määrä on 23, koska kahdessa esimerkissä on enemmän kuin yksi adjektiivi. Valittuja adjektiiveja ei ole kuitenkaan riittävästi yleistävien johtopäätösten tekemiseen, joten niiden perusteella ei voi tehdä erityistä analyysiä Austenin ratkaisuista adjektiivien valinnoissa. Avainsanojen tarkastelussa ajan vaikutus näkyy vanhahtavien sanojen käytössä, sanojen muuttumisena ylätyyliseksi sekä uusien, modernien sanojen esiin tulemisessa. Kääntäjien valitsema skopos tulee selkeästi esiin suomennoksissa, mutta normit erottuvat heikommin. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että yksittäisten sanojen tutkiminen on perusteltua, mutta laajemman kontekstin huomioiminen tuottaa merkityksellisempiä tuloksia. Positiivinen käännöskritiikki soveltuu suomennoksien tutkimiseen, ja se tuo suomennoksille lisäarvoa.
Subject: Jane Austen
uudelleenkääntäminen
skoposteoria
uudelleenkääntämishypoteesi
aika
normit
leksikaalinen semantiikka
stilistiikka kääntämisessä
diakroninen semantiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Haapiainen_Marena_Pro gradu_2020.pdf 2.301Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record