The Rhetoric of Ruth Bader Ginsburg in the Dissenting Opinion on Shelby County v. Holder

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223255
Julkaisun nimi: The Rhetoric of Ruth Bader Ginsburg in the Dissenting Opinion on Shelby County v. Holder
Tekijä: Takalainen, Maria
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Maailman kulttuurien laitos 2010-2017
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223255
http://hdl.handle.net/10138/316799
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: alue- ja kulttuurintutkimus
Area and Cultural Studies
Region- och kulturstudier
Tiivistelmä: Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Ruth Bader Ginsburgin käyttämiä retorisia keinoja hänen esittämässään eriävässä mielipiteessä koskien Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöstä Shelby County v. Holder (2013) (lyh. Shelby). Tutkimusaineistona käytän Ginsburgin eriävää mielipidettä. Eriävä mielipide on 37 sivua pitkä. Se on saatavilla internetissä tekstitiedostona. Tiedosto sisältää lisäksi John Robertsin kirjoittaman enemmistön mielipiteen sekä Clarence Thomasin kirjoittaman yhtyvän mielipiteen. Eriävän mielipiteen esittäminen on useiden tutkijoiden mukaan tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa, koska kritiikin esittämisen ja kuulemisen kautta voidaan varmistaa, että saavutetaan oikea lopputulos. Yhdysvalloissa 1960-luvulla säädettiin muun muassa tärkeä Voting Right Act, joka takasi kaikille yhdysvaltalaisille yhtäläiset oikeudet äänestää. Äänioikeutta koskeviin merkittäviin muutoksiin lukeutuu korkeimman oikeuden päätös koskien Shelbyn oikeustapausta. Shelbyssä korkein oikeus päätti (äänien jakautuessa 5-4), että Voting Rights Actin osat 4(b) ja 5 ovat perustuslain vastaisia, koska ne asettavat osavaltiot eriarvoiseen asemaan. Ennen oikeuden päätöstä joitakin osavaltioita koskivat rajoitukset, joiden alaisina ne eivät saaneet muuttaa vaalilainsäädäntöään ilman liittovaltion hyväksyntää. Shelbyn jälkeisinä viikkoina useat osavaltiot, joita rajoitukset olivat koskeneet, tiukensivat vaalilainsäädäntöään. Näkökulma analyysiin ei ole lainopillinen vaan kulttuurintutkimuksellinen. Keskiössä on lain lain ja kulttuurin välinen suhde, jota voidaan tarkastella retorisen diskurssianalyysin viitekehyksen kautta. Tutkimusmenetelmänä sovellan aineiston analyysiin koostamaani listaa retorisista keinoista ja retorisista ominaisuuksista sekä niiden risteävyydestä tekstin teemojen kanssa. Analyysin avuksi on taulukko, johon on kerätty tekstissä esiintyvien retoristen keinojen, retoristen ominaisuuksien ja teemojen esiintyminen lukumäärinä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivista, mutta analyysiin käytetään myös kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin ensimmäisessä osassa paikannan Ginsburgin käyttämiä retorisia keinoja. Selvitän, mitä retorisia keinoja tekstissä esiintyy ja miten hän käyttää niitä. Analyysin toisessa osassa tarkastelen retoristen keinojen ja ominaisuuksien mahdollisia yhtymäkohtia tekstissä esiin nousevien teemojen kanssa. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että Ginsburg käyttää tiettyjä retorisia keinoja enemmän kuin toisia. Joillakin retorisilla keinoilla on myös mahdollisesti yhteys tekstin teemoihin. Tutkimustulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joissa on todettu Ginsburgin kirjoituksiin sisältyvä vahva retorinen ote.
Avainsanat: Alue- ja kulttuurintutkimus
Yhdysvallat
retoriikka
Pohjois-Amerikka
Area and Cultural Studies


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot