« Chez nous, la mère est la moitié du monde. » : La mère et le fils dans les romans L’Étranger d’Albert Camus et Meursault, contre-enquête de Kamel Daoud

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223369
Title: « Chez nous, la mère est la moitié du monde. » : La mère et le fils dans les romans L’Étranger d’Albert Camus et Meursault, contre-enquête de Kamel Daoud
Author: Kunnas-Shinde, Linnea
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fre
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223369
http://hdl.handle.net/10138/316832
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kielten maisteriohjelma
Master's Programme in Languages
Magisterprogrammet i språk
Specialisation: Ranskan kieli ja ranskankielinen kulttuuri
French Language and French Culture
Franska språket och franskspråkig kultur
Abstract: Tämä tutkielma käsittelee kertojan henkilöhahmoa, kertojan äidin henkilöhahmoa sekä kertojan suhdetta äitiinsä Albert Camus’n teoksessa L’Étranger sekä Kamel Daoudin teoksessa Meursault, contre-enquête. Camus’n teos sijoittuu ”ranskalaiseen” Algeriaan, kun taas Daoudin teos kertoo itsenäisestä ja postkolonialistisesta Algeriasta. Camus’n teoksessa kertoja Meursault surmaa hetken mielijohteesta miehen, johon hän viittaa nimellä L’Arabe (”arabi”). Daoudin teoksen kertoja Haroun on kyseisen ”arabin” kuvitteellinen veli. Hän antaa kuolleelle veljelleen henkilöllisyyden ja ottaa kantaa Camus’n teoksen tapahtumiin. Daoudin teos on uudelleentulkinta Camus’n teoksesta. Tarkastelen edellä mainittujen kahden romaanin äitihahmojen välillä esiintyviä eroja ja salmankaltaisuuksia, kertojien hahmojen välillä esiintyviä eroja ja samankaltaisuuksia sekä äidin ja kertojan välistä suhdetta kummassakin romaanissa. Olen analysoinut henkilöhahmoja hyödyntäen Christine Montalbettin (2003) ja Philippe Hamonin (1977, 1998) tutkimuksia sekä Gérard Genetten (1982) intertekstuaalisuutta käsittelevää teoriaa. Tutkiessani kertojia olen lisäksi nojautunut Gérard Genetten (1972) kertojaa käsittelevään teoriaan. Olen tarkastellut kertojan ja äidin välistä suhdetta käyttäen apunani Tzvetan Todorovin (1966) henkilöhahmojen välisiä suhteita käsittelevää tutkimusta. Tutkimukseni osoitti, että äitien välillä sekä kertojien välillä on lukuisia merkitseviä samankaltaisuuksia, mutta myös eroja. Äideillä on samankaltaiset yhteiskunnalliset roolit sekä samankaltaiset nimet. Heillä kummallakin on allegorinen ulottuvuus ja monitulkintainen suhde poikiinsa. Heillä on kuitenkin myös erilaiset kulttuuritaustat ja erilaiset roolit poikiensa elämässä. Camus’n teoksen äiti on kuollut, kun taas Daoudin teoksen äiti on elossa. Kertojilla on samankaltaiset yhteiskunnalliset roolit ja heillä kummallakin on monitulkintainen suhde äiteihinsä. Kertojien elämät ja luonteet ovat samaan aikaan rinnakkaiset ja vastakohtaiset sekä heidän kulttuuritaustansa eroavat toisistaan. Tutkimuksessa selvisi myös, että kertojan ja äidin suhde on molemmissa teoksissa samaan aikaan rakastava ja ambivalentti. Camus’n teoksen äidillä on kaukaisempi rooli poikansa elämässä sekä Daoudin teoksessa kertojan ja äidin suhteeseen liittyy enemmän ristiriitaisia tunteita.
Subject: littérature
narratologie
narrateur
personnage
intertextualité


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record