Asuinalueiden stabiilius ja elämänvaiheiden eriytyminen Helsingin seudulla

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.author Hurme, Saara
dc.date.accessioned 2020-06-25T12:01:45Z
dc.date.available 2020-06-25T12:01:45Z
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202006233420
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/316953
dc.description.abstract Alueellinen eriytyminen on ollut yksi kaupunki- ja kulttuurimaantieteen tutkituimmista ilmiöistä jo pitkään. Suomalainen eriytymisen tutkimus on kuitenkin keskittynyt pääasiassa eriytymisen negatiivisina pidettyihin, sosioekonomisiin ja etnisiin puoliin, ja samalla demografisen eriytymisen ulottuvuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Väestöllinen muuntuminen on kuitenkin aiheuttanut muutoksia myös asumiseen länsimaissa jo usean vuosikymmenen ajan. Asuntokuntien ja yksinasujien määrä on kasvanut, kotitaloustyypit ovat moninaistuneet ja väestörakenne on ikääntynyt. Asumisen moninaistumisen ja valikoivan muuttoliikkeen seurauksena eri elämänvaiheissa olevien kotitalouksien on tulevaisuudessa arveltu eriytyvän yhä voimakkaammin omille asuinalueilleen ja siten demografisen eriytymisen on nähty voimistuvan. Toisaalta tutkimuksissa on noussut esiin asuinalueiden sosiaalisissa rakenteissa tapahtuvien muutosten hitaus, mikä herättää kysymyksen myös demografisten rakenteiden ajallisesta ja alueellisesta pysyvyydestä. Tämä pysyvyyden näkökulma onkin asumiseen liittyvässä keskustelussa ja alueellisen eriytymisen tutkimuksessa jäänyt usein muutoksen korostamisen varjoon. Tämän tutkimuksen tavoite on tarkastella Helsingin seudun demografista eriytymistä erityisesti elämänvaiheen suhteen, mutta nostaa esiin muutosten lisäksi myös asuinalueiden stabiiliuden näkökulma. Tutkimuksessa selvitetään, millaisena demografinen eriytyminen ja sen kehitys näyttäytyvät Helsingin seudulla ja onko seudulla nähtävissä demografisia rakenteita, jotka vaikuttavat olevan ajallisesti pysyviä. Tutkimuksen pääasiallisina aineistoina toimivat Helsingin seutua koskevat tilasto- ja paikkatietoaineistot ja niitä tarkastellaan karttaesitysten ja erilaisten tilastollisten kaavioiden avulla. Tarkastelut kohdistetaan eriytyisesti muuttoliikkeen voimakkuuteen ja rakenteisiin, sekä väestön ja asuntokuntien rakenteisiin, ja analyyseja tehdään niin Helsingin seudun, pääkaupunkiseudun kuin Helsingin tasolla. Tutkimuksesta selviää Helsingin seudun alueiden olevan elämänvaiheiden suhteen eriytyneitä ja seudulta löytyvän voimakkaasti tiettyjä elämänvaiheita palvelevia asuinalueita. Eriytymiskehitys ei näytä kuitenkaan yksiselitteisesti voimistuneen, vaan monilla alueilla demografinen kehitys on ollut luonteeltaan jopa eriytymistä tasaavaa. Väestöllisen muuntumisen vaikutukset ovat näkyvissä ympäri Helsingin seudun väestön ikääntymisen ja asuntokuntien keskikoon pienenemisen kautta. Alueellista ja ajallista pysyvyyttä ilmentäviä rakenteita on Helsingin seudulla myös havaittavissa. Nämä rakenteet näyttävät kuitenkin olevan varsin aluekohtaisia ja johtuvan esimerkiksi alueen rakennuskannan luomista rajoitteista. Tulevissa elämänvaiheita käsittelevissä tutkimuksissa tärkeää olisi kiinnittää huomiota erityisesti elämänvaiheiden määrittelyyn. und
dc.description.abstract Residential differentiation has, for a long time now, been one of the most researched phenomena in urban and human geography. Most of the Finnish research, however, has focused mainly on the more negatively perceived dimensions of sosio-economic and ethnic segregation, while the dimension of demographic differentiation has not received as much attention. The demographic transition has caused changes in housing in Western countries for decades. The number of households and people living alone has increased, household types have diversified, and the age structure of the population has got older. Due to residential mobility and the diversification of living arrangements, the neighbourhoods have been predicted to start catering people in different life stages more and more, thus increasing the demographic segregation. On the other hand, different researches have pointed out the slow change of neighbourhood social structures, which also raises the question of spatial and temporal stability of demographic structures. This perspective of stability has often been overshadowed in the discussion on housing and the research on residential differentiation by the overwhelming emphasis on change. The aim of this research is to investigate the demographic segregation of the Helsinki region, especially from the perspective of life stages, but in addition to changes to also bring to the front the perspective of stability. The research examines how demographic segregation and its development appear in the Helsinki region and if there are demographic structures that seem to be temporally stable. The main materials are statistics and geographic information regarding the Greater Helsinki region, and they are analysed with cartographic presentations and charts. The analysis is focused especially on the structures of migration, population and households and the analyses will be executed on different scales on the Greater Helsinki region, Helsinki capital region and Helsinki. The results of the research suggest that the Greater Helsinki region is spatially differentiated by the life stage and that there are areas that seem to mainly cater people in certain life stages. However, the spatial differentiation has not seemed to become stronger, but instead the demographic development even seems to have evened out the level of differentiation. The effects of the demographic transition are visible in all the Greater Helsinki region via the aging population and the decrease in the household sizes. There are also demographic structures that show spatial and temporal stability. These structures, though, seem to depend on the neighbourhood and the restrictions caused by the physical qualities of the housing. In future research dealing with life stage, it would be important to focus on the classification of the continuously diversifying life stages. und
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Demografinen eriytyminen
dc.subject asuinalueiden stabiilius
dc.subject elämänvaihe
dc.title Asuinalueiden stabiilius ja elämänvaiheiden eriytyminen Helsingin seudulla und
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Maantiede und
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202006233420

Files in this item

Files Size Format View
Hurme_Saara_pro_gradu_2020.pdf 3.967Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record