Differentieras den rumsliga mobiliteten redan i barndomen? En enkätstudie om Helsingforsbornas användning av stadsrummet

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006233419
Title: Differentieras den rumsliga mobiliteten redan i barndomen? En enkätstudie om Helsingforsbornas användning av stadsrummet
Author: Rönnberg, Oskar
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006233419
http://hdl.handle.net/10138/316954
Thesis level: master's thesis
Abstract: Segregaatiota tutkitaan tavallisesti paikkaperusteisena ilmiönä ihmisten asuinpaikan mukaan, mutta viime vuosikymmenellä segregaatiotutkimuksessa on alettu korostamaan segregaation ymmärtämistä multi-kontekstuaalisena ilmiönä, jossa liikkuvuus kaupunkitilassa vaikuttaa yksilön segregaatiolle altistumiseen. Helsingissä, jossa sosioekonominen ja etninen segregaatio on kasvanut 1990-luvulta alkaen, ei sellaista tutkimusta vielä ole tehty, mutta on viitteitä siitä, etteivät esimerkiksi kaikki nuoret liiku yhtä vapaasti kaupunkitilassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia miten sosioekonomiset erot ja nuoruusiän kokemukset ovat yhteydessä kaupunkilaisten liikkumiseen ja kaupunkitilan käyttöön Helsingissä. Tutkimusta varten toteutettiin nettikyselytutkimus (N=1 266) keväällä 2020. Tutkimus perustuu itsevalikoitumisotantaan eikä tuloksia siten voi yleistää koko väestöä koskeviksi. Liikkuvuutta kaupungissa tutkittiin neljällä eri mittarilla: missä kaupungin osissa vastaaja tavallisesti liikkuu, kuinka usein käy Helsingin keskustassa, kuinka suuri osa arkisista aktiviteeteista on lähellä ko-tia, keskustassa, toisessa kaupunginosassa tai kunnassa, sekä kuinka monessa kysytyistä paikoissa vastaaja on käynyt viimeisen vuoden aikana. Tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä ovat regressio- ja korrelaatioanalyysit sekä tilastolliset testit. Liikkuvuus kaupungissa vaihtelee koulutuksen, iän, perhetaustan ja nuoruusiän liikkumiskokemusten mukaan. Nämä muuttujat selittävät enimmillään neljänneksen liikkuvuusmuuttujan vaihtelusta. Nuoruusiän kulttuurinen ja taloudellinen pääoma korreloivat myös liikkuvuuden kanssa, mutta niiden selitysvoima heikkenee, kun koulutus ja ikä otetaan huomioon. Ne vastaajat, joiden elämä nuoruudessa keskittyi omaan naapurustoon, elävät yhä melko paikallista elämää ja erityisesti ne, jotka yhä asuvat samalla asuinalueella kuin teini-ikäisinä, kuuluvat kaikista vähiten liikkuviin. Vähiten liikkuvat asuvat varsinkin etäällä keskustasta sijaitsevissa lähiöissä, ja Koillis- sekä Itä-Helsingissä asuvista verrattain moni ei säännöllisesti liiku Etelä-Helsingissä. Vaikka liikkuvuuteen vaikuttaa monet tekijät, joita ei tässä tutkimuksessa ole käsitelty, vahvistavat tutkimuksen tulokset sen, että perhetausta ja aiemmat kokemukset vaikuttavat ihmisten liikkumiskäytäntöihin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että huono-osaisemmilla alueilla asuvilla on matalamman liikkuvuuden takia riski altistua segregaatiolle useissa arkielämän eri konteksteissa. Matalasti koulutettujen ollessa tutkimuksessa aliedustettuja on myös mahdollista, että kaupungissa on sellaista liikkumattomuutta, joka ei tule esiin tässä tutkimuksessa. Tulokset korostavat lisätutkimuksen tarvetta ihmisten, varsinkin lasten ja nuorten, kokemasta multi-kontekstuaalisesta segregaatiosta sekä kokemuksista ja käsityksistä kaupungin eri osista ja paikoista.Segregation is usually treated as a place-based phenomenon based on residential locations, but during the last ten years more emphasis has been put on understanding segregation as a multi-contextual phenomenon, where mobility in urban space affects the individual’s exposure to segregation. Such research has not yet been done in Helsinki, where socio-economic and ethnic segregation has been on the rise since the 1990’s, but there is anecdotal evidence of for example young people from disadvantaged neighbourhoods not being as mobile in the urban space as others. The aim of this study is to find out how socioeconomic differences and experiences from the past are linked to how people move around and use urban space in Helsinki. A survey study was carried out (N=1 266) in spring 2020 for the purposes of this research. The study is based on a self-selected sample, so the results cannot be generalized for the whole population. Spatial mobility is analyzed with four measures: which parts of the city the respondent usually moves around in, how often they visit the city center, how many of their everyday activities are located near their home, in the city center and in other neighbourhoods and municipalities, and how many of the listed places in the survey they had visited during the last year. The main research methods are linear regression, correlation analyses and statistical tests. Spatial mobility varies based on education, age, family background and mobility practices in the youth. These factors explain at most a quarter of the variance in mobility. Cultural and economic capital also correlates with mobility, but their explanatory power diminishes when education and age are controlled for. The spatial mobility is low for them who had small activity spaces in their youth, and especially for them who still live in the same neighbourhood. Those who live in the outer suburbs are among the least mobile and many of the respondents in Northeastern and Eastern Helsinki do not regularly visit Southern Helsinki. Even though there are many different factors that influence the level of mobility that are not ad-dressed in this study, the results confirm that family background and past experiences affect the individuals’ mobility practices. The results indicate that people who live in disadvantaged neighbourhoods risk exposure to segregation in different contexts of everyday life as a result of low mobility. As people with low education are underrepresented in the study, it is possible that there are some kind of immobilities in the city that have not been covered in this study. The results underline the need for more research in multi-contextual segregation and the experiences and conceptions of the city, especially regarding children and young people.Segregation brukar studeras som ett plats-baserat fenomen utifrån var människorna bor, men under de senaste tio åren har allt mer vikt lagts vid att förstå segregation som ett multi-kontextuellt fenomen, där mobiliteten i stadsrummet påverkar individens exponering för segregation. I Helsingfors, där den socioekonomiska och etniska segregationen ökat sedan 1990-talet, har sådan forskning inte gjorts förut, men det finns tecken på att till exempel alla ungdomar inte rör sig lika fritt i stadsrummet. Den här forskningens syfte är att undersöka hur de socioekonomiska skillnaderna och erfarenheter i ungdomen är kopplade till hur stadsborna rör sig i och använder stadsrummet i Helsingfors. Helsingforsbornas mobilitet i staden har i den här forskningen undersökts med hjälp av en webbenkätstudie (N=1 266) som genomfördes under våren 2020. Studien baserar sig på ett självselektionsurval och resultaten kan därför inte generaliseras att gälla för hela befolkningen. Den rumsliga mobiliteten analyserades med fyra olika mått: vilka delar av Helsingfors man regelbundet rör sig i, hur ofta man besöker Helsingfors centrum, hur stor del av olika vardagliga aktiviteter som är belägna nära hemmet, i centrum, i en annan stadsdel eller kommun, samt hur många olika utvalda platser i staden man besökt under det senaste året. De huvudsakliga forskningsmetoderna är regressions- och korrelationsanalyser samt statistiska tester. Den rumsliga mobiliteten varierar enligt utbildningsnivå, ålder, familjebakgrund och mobilitets-praktiker i ungdomen. Dessa variabler förklarar som mest en fjärdedel av variationen i mobilitet. Kopplingen är starkast för utbildningsnivå. Kulturellt och ekonomiskt kapital i ungdomen korrelerar också med mobilitet, men deras förklaringskraft försvagas då man kontrollerar för utbildning och ålder. De som hade ett lokalt aktivitetsrum som tonåringar lever fortfarande ett mer lokalt liv, och de som bor i samma bostadsområde som då de var unga hör till de minst mobila i dag. De som bor i de yttre förorterna är minst mobila och bland dem som bor i nordöstra och östra Helsingfors finns många som inte regelbundet rör sig i södra Helsingfors. Även om det finns många andra faktorer som förklarar graden av mobilitet än de som under-sökts i den här forskningen, bekräftar resultaten att familjebakgrunden och tidigare erfarenheter påverkar individernas mobilitetspraktiker i staden. Resultaten indikerar att de som bor i de socioekonomiskt svagare förorterna löper en risk att i och med en låg nivå av mobilitet i hög grad exponeras för segregation i vardagslivets olika kontexter. Eftersom lågt utbildade är underrepresenterade i forskningens urval är det också möjligt att det i staden finns sådan immobilitet som inte kommer fram i den här forskningen. Resultaten understryker behovet av mer forskning i människornas, särskilt barn och ungas, multi-kontextuella segregation samt erfarenheter och uppfattningar om olika delar av och platser i staden.
Subject: stadsgeografi
segregation
mobilitet
Helsingfors
Discipline: none


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ronnberg_Oskar_Pro_gradu_2020.pdf 5.650Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record