Fashion Business and Human Rights

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006293465
Title: Fashion Business and Human Rights
Author: Nordman, Jenna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006293465
http://hdl.handle.net/10138/317055
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kansainvälinen oikeus
International law
Folkrätt
Abstract: This thesis examines actual and potential human rights impacts of fashion industry. The main approach on subject is from the viewpoint of business and human rights, but corporate social responsibility and sustainability are utilised and discussed as well. Fashion industry in the thesis is defined in an encompassing manner, including productions, marketing and retailing of clothes, footwear, accessories, and cosmetics. Fashion industry is the second largest sector of industry in the world. Many different areas of human rights, recognised in international human rights instruments, are impacted directly and indirectly through actions and functions of fashion industry. ‘Race to the bottom’ and fast fashion phenomenon have pushed down the prices and quality of fashion merchandise during the past decades. Fashion industry is labour-intensive and low prices are often the result of poor working conditions and remunerations that are significantly below living wages. Child labour, forced labour, dangerous working conditions and lack of unionisation are common and result to widespread egregious human rights violations in the manufacturing and production of the raw materials in fashion industry. Industry’s use of natural resources is often reckless and wasteful, and overproduction has resulted to discarding and destroying large quantities of unsold merchandise. More direct human rights impacts, relating to fashion industry and environment, can occur through use and disposal of chemicals and dyes in the manufacturing processes that can have an affect on the living standards and health of the surrounding communities. Different forms of discrimination have been commonly manifested within the industry. There have been numerous lawsuits on discrimination and harassment in workplaces in fashion industry. Statistics, as well as researches based on interviews, show diversity to be realised poorly in the fashion business. Portraying harmful and offensive stereotypes in marketing practices and advertisement reflects problems of discrimination that are deep rooted in the company cultures of the industry and portrays lack of awareness on the issue. Right to property is often infringed in the fashion industry, since copying designs is a common custom. Most well-known cases are between major fashion labels, but in this work, the focus is on rights of small designers and on cultural property of distinct culturally unified groups of people. Taking intellectual property without permission from independent designer can potentially infringe their right to property as well standard of living and using cultural property of a distinct community can be an offensive on the group’s dignity, beliefs and traditions as well as infringement on their economic rights. In this thesis these issues are approached with a somewhat holistic manner. The main tool is the UN Guiding Principles on Business and Human Rights and a loose template of human rights impact assessment, based on the principles, but issues are processed from multiple focus points. There are currently various voluntary models for responsible business practices as well as national laws and different initiatives on corporate social responsibility, business and human right and sustainable business conduct. This fragmentation makes it essential to approach the issue with an all-inclusive method.Tässä tutkielmassa tarkastellaan muotialan yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia. Aihetta tarkastellaan pääasiallisesti yritysten ihmisoikeusvaikutusten kautta, mutta myös muu yritysvastuu ja kestävä kehitys ovat tarkastelun kohteina ja työvälineinä aiheen käsittelyssä. Muotiteollisuus on työssä määritelty laajasti. Mukaan on laskettu vaatteiden, jalkineiden, asusteiden ja kosmetiikan tuotanto, markkinointi ja myynti. Muotiteollisuus on maailman toiseksi suurin teollisuuden ala. Useat kansainvälisesti tunnustetut ihmisoikeudet ovat olennaisia muotiteollisuuden toiminnan vaikutusten kannalta. Erilaisia ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu muotialan yritysten toiminnan ja toimintojen välittömien ja välillisten vaikutuksien kautta. ’Kilpajuoksu pohjalle’ ja pikamuoti ovat ilmiöinä työntäneet niin tuotteiden hinnat, kuin laadunkin hyvin alhaisiksi viime vuosikymmenien aikana. Muotialan tuotanto vaatii paljon työvoimaa ja alhaisiin hintatavoitteisiin päästään usein heikkojen työolojen ja hyvin alhaisten palkkojen avulla. On tavallista, etteivät palkat riitä ihmisarvoiseen elämään. Lapsityövoima, erilaiset pakkotyön muodot, vaaralliset työolot ja ongelmat työntekijöiden järjestäytymisessä ovat yleisiä ja vakavat ihmisoikeusloukkaukset ovat tuotantopuolella hyvin yleisiä muotiteollisuuden arvoketjuissa. Muotialalla käytetään luonnonresursseja usein tuhlaavasti ja huolimattomasti ja ylituotanto on johtanut myymättömien, käyttämättömien tuotteiden systemaattiseen hävittämiseen. Välittömämpiä ja helpommin havaittavia ihmisoikeusvaikutuksia sisältävänä ympäristöongelmana ovat myrkyllisten värjäysaineiden ja muiden kemikaalien päästäminen käsittelemättömän paikallisiin vesistöihin ja muuhun ympäristöön. Tällöin vaikutukset voivat kohdistua suoraan ympäröivien yhteisöjen terveyteen ja elämänlaatuun. Alalla ilmenee runsaasti erilaisia syrjinnän muotoja. Muotialan yrityksiä vastaan on nostettu lukuisia erilaisia oikeudellisia syytteitä syrjinnästä ja häirinnästä työympäristössä. Tilasto- ja haastattelututkimukset ovat osoittaneet, että erilaisia taustoja omaavat työntekijät kohtaavat herkästi syrjintää ja ennakkoluuloja ja naisten oikeudet ja etenemismahdollisuudet työpaikoilla toteutuvat usein heikosti. Vahingollisten stereotypioiden esittäminen erilaisissa markkinointikäytännöissä heijastaa alan kulttuuriin syvemmälle pesiytyneitä ongelmia syrjinnän kanssa. Syrjinnän torjuminen ja tasa-arvon käytännössä toteuttaminen voisivat selvästi olla paremminkin pinnalla yhtiöiden työkulttuurissa. Oikeus omaisuuteen on usein vaarantuneiden oikeuksien listalla, alalla hyvin yleisen kopiointikäytännön, vuoksi. Kuuluisimmat oikeustapaukset ovat usein tunnettujen muotibrändien välisiä, mutta tässä työssä on keskitytty pienempien yrittäjien oikeuksiin, sekä yhtenäiskulttuuriryhmiltä kopioimiseen eli kaupalliseen kulttuuriseen omimiseen. Pieniltä toimijoilta kopioiminen voi herkästi vaarantaa näiden elinkeinon ja vaikuttaa elämänlaatuun ja elintasoon. Kulttuurinen omiminen voi loukata ryhmän perinteitä, uskomuksia ja omanarvon tunnetta sekä vahingoittaa näiden taloudellisia oikeuksia. Tässä työssä aihetta on lähestytty kokonaisvaltaisella otteella. Pääasiallisena ohjenuorana työssä on käytetty YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita sekä ohjaavien periaatteiden pohjalta muotoiltua yksinkertaista ohjemallia yritystoiminnan ihmisoikeusvaikutusten arviointiin. Ilmiöitä on kuitenkin käsitelty laajasti erilaisista näkökulmista. Erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia malleja ja ohjeita yritysten ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen on olemassa lukuisia ja monien maiden kansalliseen lainsäädäntöön on hiljattain säädetty yritysvastuulakeja. Erilaisia kansainvälisiä aloitteita ja ohjelmia yritysten vastuullisiin käytäntöihin ja kestävään kehitykseen liittyen on myös lukuisia. Koska ala on niin fragmentoitunut, kokonaisvaltainen lähestymistapa on käytännöllinen.
Subject: International Law
Human Rights
Sustainability
Corporate Social Responsibility
Fashion
Environmental law
Business


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record