Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Law en
dc.contributor Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten sv
dc.contributor.author Hakanen, Roi
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202007023552
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/317259
dc.description.abstract Ulkomainen vuokratyöntekijä on verotuksessa erotettu omaksi erityisryhmäkseen sekä kansallisessa verolainsäädännössä että kansainvälisessä vero-oikeudessa. Kansallisessa lainsäädännössä ulkomaisen vuokratyöntekijän verotuksesta säädetään tuloverolaissa ja laissa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta. Ulkomaisten vuokratyöntekijöiden toiminnasta saatua tuloa koskee useissa verosopimuksissa oma säännös, jonka perusteella tulon lähdevaltiolla on verotusoikeus vuokratyöntekijän palkkatuloon, vaikka mekaanikkosäännön edellytykset täyttyvät. Suomella on vuokratyön salliva verosopimus yhteensä 23 eri valtion kanssa. Verosopimuksettomassa tilanteessa Suomella on verotusoikeus rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän palkkatuloon TVL 10 §:n 4 c kohdan nojalla. Vuokratyöntekijöitä koskeneen vuoden 2007 kansallisen lainsäädäntöuudistuksen ja verosopimuksia koskeneiden muutosten jälkeen rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden työnmuoto on muutettu pääosin aliurakoinnin ja alihankinnan muotoon, koska verosopimusten mukaan niiden ulkomaisten aliurakointi- ja alihankintayritysten, joille ei muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa, on Suomella verotusoikeus tällaisen yrityksen työntekijän palkkatuloon vasta, kun mekaanikkosäännön edellytykset eivät täyty. Suomi kilpailee ulkomaisesta työvoimasta ja kansainvälisistä osaajista muun maailman kanssa. Euroopan unionin yksi perusperiaatteista on työvoiman vapaa liikkuvuus ja Suomeen tullaan yhä enemmän tekemään työtä lähialueilta kuten Virosta ja Puolasta. Omien työntekijöiden lisäksi yritykset käyttävät myös ulkomaisia vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Vuokratyöntekijöitä koskeneesta lainsäädäntöuudistuksesta ja verosopimusmuutoksista johtuen, ulkomaisten vuokratyöntekijöiden määrä on Suomessa viimeisen 10-vuoden aikana pysynyt suhteellisen matalana, vaikka lähetettyjen työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Työvoiman vuokrauksen, sekä aliurakoinnin ja alihankinnan välinen rajanveto on häilyvä, ja se tulisi määritellä nykyistä tarkemmin. Toiseksi ulkomaisen yhteisön kiinteän toimipaikan muodostumisen aikarajan täyttymisen arviointia tuloverotuksessa rakennus-, asennus- tai kokoonpanotoiminnan osalta olisi hyvä selvittää uudelleen. Toisin kuin arvonlisäverotuksessa, toisiinsa liittymättömiä urakointikohteita ei tuloverotuksessa lasketa yhteen verosopimuksen kiinteän toimipaikan aikarajan täyttymistä arvioitaessa. Mikäli ulkomaisen yhteisön toisiinsa liittymättömät urakointikohteet laskettaisiin tuloverotuksessa arvonlisäverotuksen kiinteän toimipaikan aikarajan tavoin yhteen, heikentäisi se ulkomaisten yhteisöjen rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä mekaanikkosäännönalaisena työntekijänä Suomessa. Suomen olisi kansainvälisen verotuksen kehityssuunnan vuoksi tärkeä ottaa käyttöön myös taloudellisen työnantajan käsite, joka mahdollistaisi konsernitilanteissa olevien rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden verotuksen, sekä sellaisten rajoitetusti verovelvollisten vuokratyöntekijöiden verotuksen, jotka tulevat sellaisesta verosopimusvaltiosta, jonka kanssa solmitussa verosopimuksessa ei ole erikseen sovittu 183-päivän mekaanikkosäännön soveltamatta jättämisestä vuokratyöntekijöihin. Edellä mainitut toimenpiteet vähentäisivät ulkomaisten yhteisöjen rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä mekaanikkosäännönalaisena työntekijänä Suomessa, asettaisi rajoitetusti verovelvolliset vuokratyöntekijät yhdenvertaisempaan asemaan muiden rajoitetusti verovelvollisten työntekijöiden kanssa, sekä turvaisi Suomen verotusoikeutta, lisäten samanaikaisesti myös verotuksen reaaliaikaisuutta. Lisäksi muutokset vähentäisivät rajoitetusti verovelvollisten vuokratyöntekijöiden epäsuoraa syrjintää ja voisivat välillisesti edistää myös työllisyyttä Suomessa. Ulkomaisten työntekijöiden verotuksen voidaan tällä hetkellä katsoa pääosin toteutuvan erittäin hyvin, sillä mekaanikkosäännön kiertäminen useimmissa verosopimustilanteissa, joissa 183-päivän aikaraja ei ole sidottu kalenterivuoteen, on itsessään jo haastavaa. Taustalla vaikuttaa merkittävästi työvoiman vuokrausta koskenut vuoden 2007 lakimuutos, joka poisti lainsäädännössä olleen aukon ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verotukseen. Tämän vuoksi nykyinen ulkomaisten vuokratyöntekijöiden verosääntely voidaan katsoa onnistuneeksi. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject Rajoitetusti verovelvollinen vuokratyöntekijä
dc.subject rajoitetusti verovelvollinen työntekijä
dc.subject taloudellinen työnantaja
dc.subject ulkomaisen yhteisön kiinteä toimipaikka
dc.title Rajoitetusti verovelvollisen vuokratyöntekijän verotus fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202007023552
dc.subject.specialization ei opintosuuntaa fi
dc.subject.specialization no specialization en
dc.subject.specialization ingen studieinriktning sv
dc.subject.degreeprogram Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Law en
dc.subject.degreeprogram Magisterprogrammet i rättsvetenskap sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Rajoitetusti ve ... ieteellinen tiedekunta.pdf 974.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record