Sivistysihanteen jäljillä

Show simple item record

dc.contributor.author Miettinen, Timo
dc.date.accessioned 2020-07-02T10:14:01Z
dc.date.available 2020-07-02T10:14:01Z
dc.date.issued 2020-02-12
dc.identifier.citation Miettinen , T 2020 , Sivistysihanteen jäljillä . Sitra , Helsinki . < https://media.sitra.fi/2020/02/17111838/sivistysihanteen-jaljilla.pdf >
dc.identifier.other PURE: 132050719
dc.identifier.other PURE UUID: 134f1a38-11e0-435e-ac2b-4e5b7ee74e48
dc.identifier.other ORCID: /0000-0003-3033-6886/work/73244642
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/317279
dc.description.abstract Usein esitetyn näkemyksen mukaan sivistysihanne on kriisissä tai katoamassa kokonaan. Sivistyksen ovat korvanneet sellaiset käsitteet kuin asiantuntijuus tai jatkuva oppiminen, toisaalta puhutaan kulttuurisesta pääomasta tai henkisestä kasvusta. Sivistystä pidetään usein vanhanaikaisena ideana, jolla on yhteys niin kansallismielisyyteen kuin kulttuurielitismiin. Silti sivistyksellä on ollut merkittävä rooli eurooppalaisten instituutioiden, kuten yliopistojen, demokratian tai hyvinvointivaltion, kehityksessä. Sivistykselliset oikeudet ovat keskeinen osa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja ne on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä modernin sivistyskäsitteen historiaa ja sen keskeisiä murroskohtia nykyajan näkökulmasta. Sen tavoitteena on ymmärtää moderniin sivistyskäsitykseen sisältyviä ihanteita, jännitteitä ja vastakkainasetteluja. Moderni sivistys on mainettaan monipuolisempi ajatusperinne, jonka ytimessä on ollut ajatus tiedollisen, eettisen ja poliittisen arvostelukyvyn tasapainosta sekä käsitys ihmisestä jatkuvasti itseään kehittävänä olentona. Sivistys on kytkeytynyt myös modernin kulttuurin ja julkisuuden käsitteisiin. Sivistyskäsitteen murrokseen ovat vaikuttaneet keskeisesti 1800-luvulta alkanut tiedon järjestelmän hajaantuminen, luonnontieteellisen tiedon voittokulku sekä ihmiskäsityksen muutos, jotka ovat haastaneet monet klassisen sivistyskäsitteen ihanteista. Erityisen voimakkaasti sivistysihanteen kriisiytymiseen vaikuttivat 1900-luvun kaksi maailmansotaa, jotka kyseenalaistivat niin tieteellisen edistysuskon, teknologisen optimismin kuin käsityksemme kansallisaatteen ja kasvatuksen tehtävistä. Sivistystä ei ole kuitenkaan syytä haudata. Monet nykypäivän suurista haasteista kuten ilmastonmuutos tai yhteiskunnallinen eriarvoisuus edellyttävät monipuolista tiedollisen, eettisen ja poliittisen ajattelun yhdistämistä. Ajatus sivistyneestä keskustelusta demokraattista järjestelmää tukevana periaatteena on edelleen ajankohtainen. Sivistyksellä on edelleen itseisarvo, mutta sen sisältöä ja mahdollisuuksia on pohdittava myös oman aikamme haasteista käsin. fi
dc.format.extent 42
dc.language.iso fin
dc.publisher Sitra
dc.relation.isversionof 978-952-347-147-4
dc.rights unspecified
dc.rights.uri info:eu-repo/semantics/openAccess
dc.subject 517 Valtio-oppi, hallintotiede
dc.subject 611 Filosofia
dc.subject 615 Historia ja arkeologia
dc.title Sivistysihanteen jäljillä fi
dc.type Tutkimusraportti
dc.contributor.organization Centre of Excellence in Law, Identity and the European Narratives
dc.contributor.organization Eurooppa-tutkimuksen keskus
dc.rights.accesslevel openAccess
dc.type.version publishedVersion
dc.identifier.url https://media.sitra.fi/2020/02/17111838/sivistysihanteen-jaljilla.pdf

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sivistysihanteen_jaljilla.pdf 515.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record