Interdigital phlegmon in Finnish dairy herds

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5969-4
Title: Interdigital phlegmon in Finnish dairy herds
Author: Kontturi, Miia
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Sciences, Department of Production Animal Medicine
Doctoral Programme in Clinical Veterinary Medicine
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
Kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, veterinärmedicinska fakulteten
Doktorandprogrammet i klinisk veterinärmedicin
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-08-14
Language: eng
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5969-4
http://hdl.handle.net/10138/317281
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Interdigital phlegmon (IP) is an infectious hoof disease of cattle. Typically, it causes severe clinical signs, such as lameness, and hence impacts cattle welfare. IP has been a well-known disease of both dairy and beef cattle all over the world for decades. In general, IP occurs as sporadic infections. Lately however, outbreaks of IP have been detected in dairy herds in Finland. Most of these outbreaks have occurred in recently built or renovated free stall barns. In these outbreaks morbidity in IP has been substantial, which has led to the extensive use of antimicrobials and heavy financial losses associated with affected herds. The aim of this thesis was to investigate the characteristics of the IP outbreaks in Finnish dairy herds and to explore the morbidity, clinical manifestation and degree of inflammation of the affected animals in these outbreaks. Moreover, we aimed to investigate the bacteriology in IP, i.e. to investigate several bacteria detected earlier from hoof diseases. An additional objective was to identify herd level risk factors behind these outbreaks. This thesis is based on three studies. The first two were observational, cross-sectional studies, which were performed on commercial free stall dairy herds. The majority of the herds suffered from an outbreak of IP and three herds were unaffected control herds. Altogether 100 cows with IP were clinically checked, diagnosed, and sampled for the bacteriological culture and PCR, and analysis of acute phase proteins; serum amyloid A, haptoglobin and albumin. Cows with other hoof diseases and control cows were sampled similarly for comparison. The third study was a survey of free stall dairy herds of ≥50 cows. We sought general herd data, barn characteristics, herd management details, and asked questions about leg and claw health of the herd. Based on the replies, the risk factors for an outbreak of IP to occur were investigated among farms that had experienced an outbreak and farms that had not. Fusobacterium necrophorum ssp. necrophorum is the main IP pathogen. The most common finding in IP samples in the early, acute stage was a combination of F. necrophorum and Dichelobacter nodosus. Trueperella pyogenes was frequently associated with IP at the later, healing stage. However, various bacterial combinations existed in IP samples. In outbreak herds, the morbidity was either high (≥50%), or moderate (9 – 33%), and no herd had intermediate morbidity. Strong acute phase response was detected among IP cows in the early stage of the disease; the values for serum amyloid A and haptoglobin were clearly elevated, and albumin decreased in comparison with the case for other hoof diseases or control cows in our study. The acute phase response was even greater in herds of high morbidity and with a bacterial combination of F. necrophorum and D. nodosus. The possible herd level risk factors for an outbreak of IP to occur were animal movement between herds, i.e. animal purchase or contract heifer rearing, enlargement of the barn within three years, and fields under organic farming. Mechanical ventilation in the barn seemed to lower the risk. Moreover, herds that had experienced an IP outbreak more often had other infectious hoof diseases. Based on our study results, the same cow may have several hoof diseases and a thorough clinical inspection is essential in diagnosing IP, also during an IP outbreak. Furthermore, IP causes severe clinical signs and a very strong APR. Thus, an anti-inflammatory should be included in the treatment of affected animals. Even though F. necrophorum is the key pathogen in IP, in the disease process several other bacteria play a role, such as D. nodosus, which may affect the severity of IP. To lower the risk of an IP outbreak, new cattle should be purchased very cautiously, if at all, and enlargement of the barn should be constructed without undue restrictions being placed on time and labour inputs.Sorkkavälin ajotulehdusta on esiintynyt naudoilla ympäri maailmaa jo vuosikymmeniä. Yleensä vain yksittäiset eläimet sairastuvat, mutta viime vuosina Suomessa on todettu taudinpurkauksia etenkin uusissa lypsykarjapihatoissa. Ajotulehdus aiheuttaa voimakkaita oireita, kuten ontumista ja heikentää siten eläinten hyvinvointia. Koska sairastuneet hoidetaan antibiooteilla, aiheutuu epidemiasta isoja taloudellisia tappioita tiloille. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ajotulehdusepidemioita, kuten eläinten sairastuvuutta, taudin kliinistä kuvaa, sairastuneiden tulehdusvastetta ja ajotulehduksen bakteriologiaa. Lisäksi tavoitteena oli löytää epidemioiden riskitekijöitä. Tämä väitöskirjaa koostuu 3 osatyöstä. Kaksi osatyötä toteutettiin lypsykarjatiloilla, joilla oli äskettäin puhjennut ajotulehdusepidemia. Lehmät tutkittiin ja niiden sorkkavälistä otettiin bakteriologisia näytteitä. Lisäksi verinäytteistä analysoitiin tulehdusta ilmentäviä akuutin vaiheen proteiineja. Ajotulehduslehmien lisäksi näytteitä otettiin terveiltä verrokkilehmiltä ja muita sorkkasairauksia sairastavilta lehmiltä. Kolmas osatyö oli kaikille lypsykarjatuottajille (lehmämäärä ≥50) lähetetty kyselytutkimus. Kysyimme tietoja karjasta, navetan ominaisuuksista, tilan toimintatavoista ja karjan sorkka- ja jalkaterveydestä. Epidemiatiloilla sairastuvuus oli korkea (≥50 %) tai keskinkertainen (9–33 %). Ajotulehduksen pääaiheuttaja on Fusobacterium necrophorum ssp. necrophorum –bakteeri, mutta näytteistä todettiin myös muita bakteereita ja bakteeriyhdistelmiä. Tyypillisin yhdistelmä ajotulehduksen alkuvaiheessa oli F. necrophorum ja Dichelobacter nodosus. Trueperella pyogenes todettiin usein ajotulehduksen myöhemmässä vaiheessa. Ajotulehduksen alkuvaiheessa havaittiin verinäytteiden perusteella voimakas akuutin vaiheen tulehdusvaste, joka oli voimakkaampi korkean sairastuvuuden tiloilla ja eläimillä, joilla todettiin bakteeriyhdistelmä F. necrophorum ja D. nodosus. Karjatason riskitekijöinä havaittiin tilojen välinen eläinliikenne, äskettäin tehty navettalaajennus ja peltojen luomuviljely. Toisaalta koneellinen ilmanvaihto navetassa vähensi riskiä epidemialle. Lisäksi havaittiin, että ajotulehdustiloilla oli useammin muita tarttuvia sorkkasairauksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ajotulehdus aiheuttaa vakavat oireet ja voimakkaan akuutin vaiheen vasteen, joten sairastuneille tulee antaa myös kipulääkitys. F. necrophorum on ajotulehduksen pääpatogeeni, mutta myös muilla bakteereilla on rooli taudinkuvassa. Uusia eläimiä tulisi ostaa harkitusti ja mieluummin miettiä vaihtoehtoisia menetelmiä karjan laajentamiseksi.
Subject: eläinlääketiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
interdig.pdf 4.303Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record