Keltaliivien mielenosoitukset : vastademokratiaa Pariisin historiallisesti kerrostuneessa kaupunkitilassa

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202007073626
Titel: Keltaliivien mielenosoitukset : vastademokratiaa Pariisin historiallisesti kerrostuneessa kaupunkitilassa
Författare: Bickert, Irinja
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2020
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202007073626
http://hdl.handle.net/10138/317483
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Utbildningsprogram: Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma
Master's Programme in Society and Change
Magisterprogrammet för samhälle i förändring
Studieinriktning: Talous- ja sosiaalihistoria
Economic and Social History
Ekonomisk och social historia
Abstrakt: Tutkielmassani tarkastelen keltaliivien mielenosoituksia Pariisin historiallisesti kerrostuneen kaupunkitilan ja poliittisen osallistumisen valossa. Keskityn keltaliivien mielenosoitusten aktiivisimpaan kauteen marraskuusta 2018 toukokuun 2019 loppuun. Keskeiset teoreettiset näkökulmani ovat C. Mouffen ja E. Laclaun radikaali demokratia, P. Rosanvallonin vastademokratia, J. Habermasin julkinen tila ja S. Sassenin globaalikaupunki. Pääkysymykseni on, minkälaisiin historiallisesti, taloudellisesti ja poliittisesti latautuneisiin paikkoihin mielenosoitukset sijoittuivat Pariisissa. Toinen kysymykseni on, miten keltaliivit heijastelevat poliittisessa kentässä tapahtuvia muutoksia ja miten hallitus vastasi mielenosoituksiin. Analysoin Pariisin paikkoja hyödyntäen etnografisen kävelyn menetelmää, joka on ympäristöä havainnoiva, tietoinen ja reflektoiva kuljeskelu alueen fyysisen ja sosiaalisen kontekstin syvälliseksi ymmärtämiseksi. Kävelyn aikana ottamani valokuvat ja tekemäni muistiinpanot muodostavat yhden aineistokokonaisuuden. Muu aineistoni koostuu ranskalaisten sanoma- ja aikakauslehtien artikkeleista sekä viranomaislähteistä. Niistä olen valikoinut erityisesti tekstejä, jotka käsittelevät keltaliivejä suhteessa ranskalaiseen yhteiskuntaan sekä tiloihin, niiden kontrollointiin ja historialliseen merkitykseen. Tutkielmani osoittaa, että mielenosoitukset Pariisissa keskittyivät poliittisen ja taloudellisen vallan keskuksiin ja yhteiskuntahistoriallisia merkityksiä kantaviin paikkoihin. Globaalia kapitalismia ja pariisilaista eliittiä edustava Champs-Élysées toimi keltaliivien päänäyttämönä. He pyrkivät Presidentin palatsille, sillä he halusivat osoittaa tyytymättömyytensä Macronin politiikkaa kohtaan. Keltaliivit tärvelivät Riemukaaren, mikä on tulkittavissa suorana hyökkäyksenä kansallista ja valtiollista symbolia kohtaan. Bastillen aukio, joka oli merkittävä paikka Ranskan vallankumouksessa, toimi sekä keltaliivien että vastamielenosoituksen järjestäneiden ”punahuivien” kokoontumispaikkana. Tasavallan aukio puolestaan symboloi Ranskan tasavaltalaisia arvoja eli vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa. Keltaliivit käyttivät sellaisia poliittisen toiminnan muotoja ja edustuksellisen demokratian valvontamekanismeja, jotka luen vastademokratiaksi. Heidän toimintansa ilmensi myös radikaalia demokratiaa, sillä liike loi avointa konfliktia ja vastakkainasettelua. Keltaliivien populistinen kansanliike toimi vastareaktiona Macronin keskusta-liberaalille politiikalle. Protesteihin hallitus vastasi antamalla poliisille enemmän valtuuksia ja tiukentamalla mielenosoitusten rajoituksia sekä toisaalta järjestämällä suuren kansalaiskeskustelun avoimen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Tutkielmani näyttää, että Pariisi on finanssikapitalismiin kiinnittynyt globaalikaupunki ja se toimii vastakohtaisena parina keltaliivien edustamalle Ranskan maaseudulle. Pariisin mielenosoituspaikat ilmentävät Ranskan taloudellista, kulttuurista ja poliittista historiaa sekä yhteiskunnan eri toimikenttiä. Keltaliivien kapinointi on osa ranskalaista vallankumousten ja yhteiskunnallisen liikehdinnän jatkumoa, ja tämä näkyy havaintojeni mukaan myös heidän käyttämässään kaupunkitilassa.In my thesis I look at the yellow vest demonstrations in the light of historic urban spaces in Paris and the history of political participation. I focus on the most active period of yellow vest demonstrations, from November 2018 to end-May 2019. My main theoretical approaches draw on the concept of radical democracy by Chantal Mouffe and Ernesto Laclau, Pierre Rosanvallon’s counter-democracy, Jürgen Habermas’s public sphere, and the global city developed by Saskia Sassen. My main question is: in what kind of historically-, economically- and politically-charged spaces the demonstrations took place in Paris? And my second question is: How did the yellow vests reflect changes in the political arena and how did the government respond to the protests? I investigate the cityscape of Paris by undertaking an ethnographic walk in the city. The ethnographic walk is an observational, self-conscious, reflective way of walking and looking to better understand an area’s physical and social context. The pictures and fieldnotes I took and made during the walk form my first assemblage of sources. My other sources consist of articles from French newspapers and magazines as well as government sources. I have selected those articles in particular that deal with the yellow vests in relation to French society, with physical places, and the control of space and their historical meanings. My research shows that the demonstrations in Paris took place in centres of political and economic power, and that those places and their historical layers have a certain significance for the movement. The Champs-Élysées, representing global capitalism and the Parisian elite, served as the primary locus for the yellow vests and their actions. They marched to the Presidential Palace because they wanted to show their discontent with Macron and his policies. The yellow vests damaged the Arc de Triomphe, which can be interpreted as a direct attack on an iconic national symbol. Bastille Square, a highly important site in the French Revolution, served as a gathering place for both the yellow vests and their counter movement, the “red scarves”. Place de la République, in turn, symbolizes the French Republican values of Liberty, Equality and Fraternity. The yellow vests used forms of political participation and mechanisms of control over representative democracy, which I interpret as actions of counter-democracy. Their actions also manifested radical democracy, as the movement created open conflict and confrontation. The populist movement of the yellow vests acted in response to Macron’s centre-liberal politics. The government responded to the protests by expanding the power of the police forces and by tightening protest-related restrictions, as well as by holding a large national debate in order to enrich the public conversation. My research shows that Paris is indeed a “global city”, a primary node in the global economic network and represents the contra side as juxtaposed with the French countryside represented by the yellow vests. The demonstration sites in Paris reflect the economic, cultural and political history of France, as well as different dimensions and aspects of society and its activities. The revolt of the yellow vests is part of a historical continuum of revolutions and social movements in France, which according to my research, is also reflected in their use of the public urban space.
Subject: keltaliivit
Ranska
vastademokratia
radikaali demokratia
tilojen ja paikkojen tutkimus
julkinen tila
etnografinen kävely
yhteiskunnalliset liikkeet
talous- ja sosiaalihistoria


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
Bickert_Irinja_tutkielma_2020.pdf 6.157Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post