Negotiating the 'migrant elite' : Boundary making and social identities among skilled migrants in Finland

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5655-6
Julkaisun nimi: Negotiating the 'migrant elite' : Boundary making and social identities among skilled migrants in Finland
Tekijä: Koskela, Kaisu
Tekijän organisaatio: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten
Doktorandprogrammet i socialvetenskap
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020-08-13
Kieli: eng
Kuuluu julkaisusarjaan: Publications of the Faculty of Social Sciences 163 (2020) - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5655-6
http://hdl.handle.net/10138/317814
Opinnäytteen taso: Artikkeliväitöskirja
Tiivistelmä: This dissertation is about social identities, group boundaries and belonging among skilled migrants living in Finland. It is based on empirical data consisting of ethnographic fieldwork and interviews. The main research question I ask is: In their process of settling in in Finland, how do skilled migrants find and define a place for themselves within the structures of their new host society? In addition, I ask questions about the strategies of identity negotiations, the role of class and ethnicity for skilled migrants’ social identities, and how skilled migrants’ group identity is defined in relation to others around them. I approach these questions from the perspective of interactionist identity theories and intersectionality. The findings of the research are presented in four peer-reviewed articles. The main findings are firstly that despite their more privileged socio-economic situation, skilled migrants are experiencing similar issues with integrating, adapting and belonging in Finland as other migrants. They are subjected to racializing discourses, stereotypes and attitudes in much the same way as other migrants are. Secondly, while white skilled migrants are readily viewed as a ‘migrant elite’, racialized skilled migrants feel that they are perceived in the negative image of ‘the migrant’ as a non-western, non-skilled, nonprivileged subject. However, they themselves identify first and foremost as skilled migrants, a social group identity that is based largely on shared class status. Thirdly, there is a conflict between this internal group identification and how racialized skilled migrants perceive themselves to be categorized. This conflict leads to various boundary making strategies that aim at being seen in a more positive way and included in the ‘migrant elite’ category that is understood as a positive, valuable social identity in itself. Together, the findings of the articles point to the continued centrality of the intersection of class and ethnicity in the lives of skilled migrants in Finland. In answering the research question, I conclude that skilled migrants do not feel that they are accepted as full members of Finnish society or seen as equal to Finns. Belonging is therefore searched from a ‘parallel international society of Finland’ consisting of other skilled migrants and ‘internationally-minded Finns’, rather than Finnish society as a whole. As such, the research also demonstrates that ideas about what integration and belonging mean for skilled migrants are based on their own beliefs of their place within the societal whole. Rather than integrating unidirectionally into the host society in the host society’s terms, their integration is an ongoing process of negotiations between structure and agency: between the Finns’ attitudes towards immigrants and their own understandings of their value as members of an internationalizing society.Väitöstutkimukseni käsittelee Suomessa asuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sosiaalisia identiteettejä, ryhmien välisiä rajoja ja kuulumisen tunnetta. Väitöskirjan aineisto on etnografinen. Keskeisin tutkimuskysymykseni on: Miten korkeasti koulutetut maahanmuuttajat löytävät ja määrittävät itselleen paikkaa yhteiskunnan rakenteissa asettuessaan Suomeen? Lisäksi esitän kysymyksiä luokkastatuksen, etnisyyden ja sukupuolen merkityksistä, sekä siitä, miten korkeasti koulutetut maahanmuuttajat rakentavat ryhmärajojaan ja sosiaalisia identiteettejään vuorovaikutuksessa muihin. Tutkimuksen tulokset on esitetty neljässä vertaisarvioidussa artikkelissa. Huolimatta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien etuoikeutetummasta sosioekonomisesta asemasta ja usein kansainvälisestä työympäristöstä, he altistuvat rodullistaville diskursseille, stereotypioille ja maahanmuuttajiin kohdistuville asenteille arkielämässään. Etenkin ne korkeasti koulutetut maahanmuuttajat joilla on rodullistettu etnisyys kokevat, että heidän oletetaan olevan turvapaikanhakijoita ja että heidät kategorisoidaan negatiivisen maahanmuuttajakuvauksen mukaan. Samalla heidän oma sosiaalinen ryhmäidentiteettinsä perustuu ensisijaisesti jaettuun korkeaan luokkastatukseen, sekä positiivisesti miellettyyn ulkomaalaisuuteen. Tämän itsemääritellyn ryhmäidentiteetin ja heidän ulkopuolisilta kokemansa kategorisoinnin välillä on ristiriita, jota yritetään ratkoa rajanvedoilla ja identiteettistrategioilla, jotka tähtäävät heidän näkemiseensä positiivisemmassa valossa. Osa näistä rajanvedoista pohjautuu toiseuttamiseen, joka paradoksaalisesti vahvistaa niitä hierarkkisia rakennelmia ja rodullistamisprosesseja, joita tutkimuksen kohteet sanovat vastustavansa. Kaiken kaikkiaan, tutkimuksen tulokset korostavat sosiaaliluokan ja etnisyyden jatkuvaa ja keskeistä intersektionaalisuutta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien elämässä Suomessa. Vastauksena tutkimuskysymykseeni päättelen, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät koe, että he olisivat lähtökohtaisesti tasavertaisia jäseniä suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi he etsivät kuuluvuuden tunnetta ’kansainvälisestä rinnakkaisyhteiskunnasta’ Suomessa, joka koostuu muista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista ja kansainvälistyneistä suomalaisista. Sen sijaan, että he kotoutuisivat suomalaiseen yhteiskuntaan sen asettamilla ehdoilla, heidän sopeutumisensa on jatkuva neuvotteluprosessi yhteiskunnallisten rakenteiden ja henkilökohtaisen toimijuuden välillä: suomalaisten maahanmuuttajiin kohdistuvien asenteiden ja heidän oman ymmärryksensä välillä siitä, mikä on heidän arvonsa osana kansainvälistyvää yhteiskuntaa.
Avainsanat: sosiologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
NEGOTIAT.pdf 1.072MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot