Negotiating the 'migrant elite' : Boundary making and social identities among skilled migrants in Finland

Show simple item record

dc.contributor.author Koskela, Kaisu
dc.date.accessioned 2020-07-20T08:41:17Z
dc.date.available 2020-08-03
dc.date.available 2020-07-20T08:41:17Z
dc.date.issued 2020-08-13
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-5655-6
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/317814
dc.description.abstract This dissertation is about social identities, group boundaries and belonging among skilled migrants living in Finland. It is based on empirical data consisting of ethnographic fieldwork and interviews. The main research question I ask is: In their process of settling in in Finland, how do skilled migrants find and define a place for themselves within the structures of their new host society? In addition, I ask questions about the strategies of identity negotiations, the role of class and ethnicity for skilled migrants’ social identities, and how skilled migrants’ group identity is defined in relation to others around them. I approach these questions from the perspective of interactionist identity theories and intersectionality. The findings of the research are presented in four peer-reviewed articles. The main findings are firstly that despite their more privileged socio-economic situation, skilled migrants are experiencing similar issues with integrating, adapting and belonging in Finland as other migrants. They are subjected to racializing discourses, stereotypes and attitudes in much the same way as other migrants are. Secondly, while white skilled migrants are readily viewed as a ‘migrant elite’, racialized skilled migrants feel that they are perceived in the negative image of ‘the migrant’ as a non-western, non-skilled, nonprivileged subject. However, they themselves identify first and foremost as skilled migrants, a social group identity that is based largely on shared class status. Thirdly, there is a conflict between this internal group identification and how racialized skilled migrants perceive themselves to be categorized. This conflict leads to various boundary making strategies that aim at being seen in a more positive way and included in the ‘migrant elite’ category that is understood as a positive, valuable social identity in itself. Together, the findings of the articles point to the continued centrality of the intersection of class and ethnicity in the lives of skilled migrants in Finland. In answering the research question, I conclude that skilled migrants do not feel that they are accepted as full members of Finnish society or seen as equal to Finns. Belonging is therefore searched from a ‘parallel international society of Finland’ consisting of other skilled migrants and ‘internationally-minded Finns’, rather than Finnish society as a whole. As such, the research also demonstrates that ideas about what integration and belonging mean for skilled migrants are based on their own beliefs of their place within the societal whole. Rather than integrating unidirectionally into the host society in the host society’s terms, their integration is an ongoing process of negotiations between structure and agency: between the Finns’ attitudes towards immigrants and their own understandings of their value as members of an internationalizing society. en
dc.description.abstract Väitöstutkimukseni käsittelee Suomessa asuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sosiaalisia identiteettejä, ryhmien välisiä rajoja ja kuulumisen tunnetta. Väitöskirjan aineisto on etnografinen. Keskeisin tutkimuskysymykseni on: Miten korkeasti koulutetut maahanmuuttajat löytävät ja määrittävät itselleen paikkaa yhteiskunnan rakenteissa asettuessaan Suomeen? Lisäksi esitän kysymyksiä luokkastatuksen, etnisyyden ja sukupuolen merkityksistä, sekä siitä, miten korkeasti koulutetut maahanmuuttajat rakentavat ryhmärajojaan ja sosiaalisia identiteettejään vuorovaikutuksessa muihin. Tutkimuksen tulokset on esitetty neljässä vertaisarvioidussa artikkelissa. Huolimatta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien etuoikeutetummasta sosioekonomisesta asemasta ja usein kansainvälisestä työympäristöstä, he altistuvat rodullistaville diskursseille, stereotypioille ja maahanmuuttajiin kohdistuville asenteille arkielämässään. Etenkin ne korkeasti koulutetut maahanmuuttajat joilla on rodullistettu etnisyys kokevat, että heidän oletetaan olevan turvapaikanhakijoita ja että heidät kategorisoidaan negatiivisen maahanmuuttajakuvauksen mukaan. Samalla heidän oma sosiaalinen ryhmäidentiteettinsä perustuu ensisijaisesti jaettuun korkeaan luokkastatukseen, sekä positiivisesti miellettyyn ulkomaalaisuuteen. Tämän itsemääritellyn ryhmäidentiteetin ja heidän ulkopuolisilta kokemansa kategorisoinnin välillä on ristiriita, jota yritetään ratkoa rajanvedoilla ja identiteettistrategioilla, jotka tähtäävät heidän näkemiseensä positiivisemmassa valossa. Osa näistä rajanvedoista pohjautuu toiseuttamiseen, joka paradoksaalisesti vahvistaa niitä hierarkkisia rakennelmia ja rodullistamisprosesseja, joita tutkimuksen kohteet sanovat vastustavansa. Kaiken kaikkiaan, tutkimuksen tulokset korostavat sosiaaliluokan ja etnisyyden jatkuvaa ja keskeistä intersektionaalisuutta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien elämässä Suomessa. Vastauksena tutkimuskysymykseeni päättelen, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät koe, että he olisivat lähtökohtaisesti tasavertaisia jäseniä suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi he etsivät kuuluvuuden tunnetta ’kansainvälisestä rinnakkaisyhteiskunnasta’ Suomessa, joka koostuu muista korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista ja kansainvälistyneistä suomalaisista. Sen sijaan, että he kotoutuisivat suomalaiseen yhteiskuntaan sen asettamilla ehdoilla, heidän sopeutumisensa on jatkuva neuvotteluprosessi yhteiskunnallisten rakenteiden ja henkilökohtaisen toimijuuden välillä: suomalaisten maahanmuuttajiin kohdistuvien asenteiden ja heidän oman ymmärryksensä välillä siitä, mikä on heidän arvonsa osana kansainvälistyvää yhteiskuntaa. fi
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-5654-9
dc.relation.isformatof Publications of the Faculty of Social Sciences 163 (2020). 2343-273X
dc.relation.ispartof Publications of the Faculty of Social Sciences 163 (2020)
dc.relation.ispartof URN:ISSN:2343-2748
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiologia
dc.title Negotiating the 'migrant elite' : Boundary making and social identities among skilled migrants in Finland en
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Artikkeliväitöskirja fi
dc.type.ontasot Artikelavhandling sv
dc.opn van Riemsdijk, Micheline
dc.type.dcmitype Text
dc.contributor.organization University of Helsinki, Faculty of Social Sciences en
dc.contributor.organization Doctoral Programme in Social Sciences en
dc.contributor.organization Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor.organization Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma fi
dc.contributor.organization Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten sv
dc.contributor.organization Doktorandprogrammet i socialvetenskap sv
dc.type.publication doctoralThesis

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
NEGOTIAT.pdf 1.072Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record