Sosiaalinen tulosrahoitus hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen välineenä Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3454-7
Title: Sosiaalinen tulosrahoitus hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen välineenä Suomessa
Author: Pennanen, Pekka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-08-14
Belongs to series: URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3454-7
http://hdl.handle.net/10138/317820
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study examines social impact bonds (SIB) as part of the organisation of wellbeing services in Finland. The social impact bond model aims at creating wellbeing, impacts and improved services through new collaboration between the public and private sector with an emphasis on the acquisition of results and efficiency of operations. Investors take the financial risk for the projects. The model, which was launched in the United Kingdom in 2007, has been experimented within the context of organising wellbeing services in Finland since 2015. By the end of 2019, four social impact bond projects had been started and three further projects were in the planning stage. The social impact bond is one of the instruments used in impact investing. Impact investing is an umbrella term for investments that aim at producing positive social outcomes and societal impacts. The research questions were as follows: 1) how was the implementation of social impact bonds promoted in Finland in the period 2012-2018, 2) which objectives and risks are linked to the application of social impact bonds, and 3) how do social impact bonds renew the organisation of the current wellbeing services? The research frame consists of the three social impact bond narratives presented by Fraser et al. (2016), the first of which involves reforming the public sector by improving its efficiency through a social impact bond. The second narrative involves adjusting and reforming the financial sector, potentially changing the approaches used in the investment market through social impact bonds. The third narrative is a cautionary narrative against the risks of social impact bonds. The second key frame of reference in this study consists of discussion concerning new public management (NPM). The NPM approach perceives public sector as less efficient than private sector, as a result of which the measures used in the private sector must be incorporated into the former. The third theoretical viewpoint is built on the concept of a rare moment. A rare moment is a situation that rapidly shifts the direction of social policy. The data of this study consist of semi-structured interviews of Finland's main social impact bond specialists conducted in 2017 (N=14) and semi-structured additional interviews of specialists participating in applying the model carried out in 2019 (N=7), in a total of 21 interviews. The data also include parliamentary documents on the topic of research from 2013-2018 (N=69). The research method used for the first research question is thematic data analysis using the concept of a rare moment describing change in the welfare state. Questions two and three were explored through thematic analysis based on the narratives presented by Fraser at al. (2016). The study comprises three scientific articles and a summary section. The main finding of this study is that the implementation of social impact bonds progressed at the level of key persons in the period 2012-2014. Of all institutional agents, the model was most actively promoted by Sitra, which has long experience in acting as a risk investor. As a result of the refugee crisis of 2015, Minister of Justice and Employment Jari Lindström became interested in applying the model in integrating immigrants and put pressure on the Ministry of Economic Affairs and Employment to launch the KOTO project that applies SIBs. In 2018, Prime Minister Juha Sipilä's Government backed up the application of the model in a government proposal in favour of the KOTO project for social impact bonds in the integration of immigrants, providing the model with political support. The goals of social impact bonds in Finland include the prevention of societal problems, improved and tailored wellbeing services, reduction of general government budget deficit, and the efficiency and profitability of services. The risks of the model include the difficulty in developing output indicators, possible polarisation effects, complexity, project managers' personal interests emphasising business, and failed projects resulting in monetary loss for investors. As a result, finding investors for new projects may be difficult. As a result of the application of social impact bonds, wellbeing projects will put more emphasis on investors, as wellbeing services have not previously been financed by investors to this extent. The application of social impact bonds is concerned with an aim of creating a systemic change in the public sector. The purpose of this change is to increasingly incorporate the operating logic of social impact bonds, including the use of indicators, efficiency and the acquisition of results, into the operating model of the public sector. No information is yet available on the long-term effects of social impact bonds. Keywords: impact investing, social impact bond, systemic change, investors, wellbeing services, measurement, acquisition of resultsTutkimus tarkastelee tulosperusteista rahoitussopimusta (Social Impact Bond, SIB) osana suomalaisten hyvinvointipalveluiden organisointia. Tässä tutkimuksessa mallista käytetään termiä sosiaalinen tulosrahoitus. Sosiaalisen tulosrahoituksen mallissa hyvinvointia, vaikuttavuutta ja parempia palveluita tavoitellaan julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisella, tulosten ostamista ja toiminnan tehokkuutta, painottavalla yhteistyöllä. Hankkeiden taloudellinen riski on sijoittajilla. Isosta-Britanniasta vuonna 2007 lähtöisin oleva malli on vuodesta 2015 ollut kokeiluluontoinen osa suomalaisten hyvinvointipalveluiden organisointia. Vuoden 2019 loppuun mennessä oli aloitettu neljä sosiaalisen tulosrahoituksen hanketta ja suunnitteilla oli kolme hanketta. Sosiaalinen tulosrahoitus on eräs vaikuttavuusinvestoimisen instrumentti. Vaikuttavuusinvestoiminen on kattokäsite sellaiselle sijoittamiselle, jossa tavoitellaan sekä sosiaalista hyvää että yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuskysymyksenä ovat: 1) miten sosiaalisen tulosrahoituksen käyttöönottoa edistettiin Suomessa vuosina 2012-2018, 2) mitä tavoitteita ja riskejä sosiaalisen tulosrahoituksen soveltamiseen kytkeytyy sekä 3) mitä uutta sosiaalinen tulosrahoitus tuo nykyisten hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Tutkimuksen viitekehys koostuu Fraserin ja kumppaneiden (2016) esittelemästä kolmesta sosiaalisen tulosrahoituksen narratiivista, joista ensimmäinen on julkisen sektorin uudistaminen tehokkaammaksi sosiaalisen tulosrahoituksen avulla. Toinen narratiivi on yksityisen rahoitussektorin muokkaaminen ja uudistuminen, jossa sosiaalinen tulosrahoitus voi muuttaa sijoitusmarkkinoiden lähestymistapoja. Kolmas narratiivi varoittaa sosiaalisen tulosrahoituksen riskeistä. Toisena keskeisenä viitekehyksenä tutkimuksessa on uuteen julkisjohtamiseen (New Public Management, NPM) liittyvä keskustelu. NPM-ajattelussa julkinen sektori on yksityistä sektoria tehottomampi, joten sen osaksi täytyy tuoda yksityisen sektorin soveltamia toimenpiteitä. Kolmas teoreettinen lähestymiskulma rakentuu harvinaisen hetken käsitteen ympärille. Harvinainen hetki kuvaa tilannetta, joka muuttaa nopeasti sosiaalipolitiikan suuntaa. Aineistona tutkimuksessa on keskeisimpien suomalaisten sosiaalisen tulosrahoituksen asiantuntijoiden puolistrukturoidut haastattelut vuodelta 2017 (N=14) ja mallin soveltamiseen osallistuneiden asiantuntijoiden puolistrukturoidut lisähaastattelut vuodelta 2019 (N=7), yhteensä 21 haastattelua. Lisäksi aineistona on tutkimusaihetta käsitteleviä valtiopäiväasiakirjoja vuosilta 2013-2018 (N=69). Tutkimuksen metodi kysymyksen yksi osalta on aineiston temaattinen tarkastelu hyvinvointivaltion muutosta kuvaavan harvinaisen hetken käsitteen avulla ja kysymysten kaksi ja kolme osalta aineiston temaattinen tarkastelu Fraserin ym. (2016) esittelemien narratiivien pohjalta. Tutkimus koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että sosiaalisen tulosrahoituksen käyttöönotto eteni vuosina 2012-2014 Suomessa avainhenkilötasolla. Institutionaalisista toimijoista mallia edisti aktiivisimmin Sitra, jolla on pitkä kokemus riskirahoittajana toimimisesta. Vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä oikeus- ja työministeri Jari Lindström kiinnostui mallin soveltamisesta maahanmuuttajien kotouttamiskeinona ja loi painetta työ- ja elinkeinoministeriöön sosiaalista tulosrahoitusta soveltavan Koto-hankkeen aloittamiseksi. Vuonna 2018 Juha Sipilän hallitus asettui mallin soveltamisen taakse hallituksen esityksessä, jossa se kannatti sosiaalisen tulosrahoituksen Koto-hanketta maahanmuuttajien kotouttamisessa, joten malli sai poliittisen tuen. Sosiaalisen tulosrahoituksen tavoitteita Suomessa ovat yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisy, paremmat ja räätälöidyt hyvinvointipalvelut, julkisen budjettivajeen pienentyminen sekä palveluiden tehokkuus ja tuottavuus. Mallin riskejä ovat tulosmittareiden kehittämisen vaikeus, mahdolliset polarisaatiovaikutukset, monimutkaisuus, hankehallinnoijan liiketaloutta korostavat intressit ja projektien epäonnistuminen siten, että sijoittajat menettävät hankkeessa rahansa. Tällöin uusiin hankkeisiin voi olla vaikea löytää sijoittajia. Sijoittajien painoarvo hyvinvointihankkeissa kasvaa sosiaalisen tulosrahoituksen soveltamisen myötä, koska aiemmin sijoittajat eivät ole tässä määrin rahoittaneet hyvinvointipalveluita. Sosiaalisen tulosrahoituksen soveltamiseen liittyy pyrkimys julkisen sektorin systeemisestä muutoksesta. Tämän muutoksen tavoitteena on, että sosiaalisen tulosrahoituksen toimintalogiikka - mittarointi, tehokkuus ja tulosten ostaminen - tulee nykyistä vahvemmin osaksi julkisen sektorin toimintamallia. Sosiaalisen tulosrahoituksen pidemmän aikavälin vaikutuksista ei ole vielä tietoa. Avainsanat: vaikuttavuusinvestoiminen, sosiaalinen tulosrahoitus, systeeminen muutos, sijoittajat, hyvinvointipalvelut, mittaaminen, tulosten ostaminen
Subject: yhteiskuntapolitiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SOSIAALI_korjattu_2.pdf 908.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record