Essays on F.H. Bradley's Ethical Idealism

Abstract

This dissertation is an analytic and systematic philosophical study of ethical idealism of the type developed by F.H. Bradley. The research fills the interpretative gap resulting from the fact that the book has mostly been discussed either from the standpoint of political and social philosophy, or the history of philosophy. Psychological interpretations may be insightful, but are lacking in analytic approach. No major in-depth analytical interpretation of Bradley’s ethics has been undertaken from the standpoint of moral philosophy. The uniqueness of this study lies in its exclusive focus on the key concepts of Bradley’s moral psychology, normative ethics, and meta-ethics. It reconstructs, analyses, and interprets his ethics on the basis of Ethical Studies (ES) (and minor works in moral psychology) and offers a new analytic reading of the book. This amounts to a re-evaluation and reconsideration of the standard interpretation of Bradley’s ethical views, and their significance for ethics. The dissertation moves Bradley’s under-researched work into the context of present-day ethical debates, and, by doing so, recovers its significance as a ground-breaking early analytic text with implications for moral psychology, ontology, epistemology, and normative ethics.

Adopting an analytic approach to ES, this study moves away from the usual focus on the traditional methods of the history of philosophy. The dissertation instead focuses on the elucidation of the key questions of ES, the explication of its main ideas, and the connection between them, as well as connecting these ideas to ethical problems, rather than on tracing the development of ideas and concepts, describing tendencies, and putting ideas in historical perspective, or connecting Bradley’s views to particular schools of philosophy or individual thinkers. As a result, the research breaks away from the traditional interpretation of Bradley’s ethics and rejects its common assumptions. Bradley’s views are identified not merely as an idealistic ethics, i.e. one of the varied moral views held by metaphysical idealists, but rather as a version of ethical idealism that claims that the goal of a moral life must be understood as the realisation of the moral ideal for its own sake.

The dissertation consists of five peer-reviewed articles that form a coherent narrative. It begins by challenging the assumption that, for Bradley, social requirements equal moral obligations, and undermining the long-standing belief about the central role of “my station and its duties”. Next, the dissertation turns to the key concept of ES, i.e. the moral self, which is explained in terms of personal projects. This concept is further connected to Bradley’s account of desire, and it is suggested that grand desires, i.e. desires directed towards an ideal of one’s personality, are important for the understanding of Bradley’s idea of selfrealisation and the moral life. Lastly, it reconstructs Bradley’s views on moral motivation and the nature of moral beliefs.

Etiikan pääteoriat ovat yksimielisiä siitä, että moraalin kannalta tärkeät asiat (kuten mikä on moraalisesti hyvää, oikein tai ansiokasta) täytyy olla puolueetonta ja muut huomioon ottavaa. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että moraalin alueella subjektiiviset ja henkilöön liittyvät asiat tulisi jättää huomiotta. Toisaalta se tarkoittaa, että moraalin alaan kuuluu ainoastaan suhteemme muihin ja että ainoa moraalisen tarkastelun kannalta tärkeä asia on, kuinka meidän pitäisi kohdella muita. (Mitä velvollisuuksia meillä on muita kohtaan? Mitkä muihin kohdistuvat teot ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä?) Suhdettamme omaan itseemme on pidetty moraalin kannalta merkityksettömänä. Tämä tutkielma tarkastelee vaihtoehtoista lähestymistapaa, joka tuo moraalisen tarkastelun piiriin sellaiset subjektiiviset tilat kuin halut, intressit ja henkilökohtaiset projektit ja pyrkimykset. Tutkielma keskittyy brittiläisen idealismin johtohahmon F.H. Bradleyn (1846–1924) kehittämään eettiseen idealismiin ja tarjoaa uuden analyyttisen rekonstruktion hänen etiikan alan päätyöstään "Ethical Studies". Tulkitsen Bradleyn kysyvän "Minkälaisiksi henkilöiksi meidän tulisi pyrkiä tulemaan?" Hän uudelleenkohdistaa eettisen tarkastelun henkilön suhteeseen itseensä ja argumentoi, että moraaliset velvollisuudet ovat välttämättä velvollisuuksia itseä kohtaan. Onko henkilö moraalisesti hyvä, ei riipu vain hänen suhtautumisestaan muihin, vaan myös hänen suhtautumisestaan itseensä. Bradley erottelee moraaliset vaatimukset sosiaalisista ja identifioi moraalisen näkökulman ideaalisen näkökulman kanssa. Bradleyn eettisessä idealismissa moraalisen elämän tavoitteeksi tulee ymmärtää moraalisen ideaalin toteuttaminen sen itsensä vuoksi. Tutkielma tarkastelee sellaisia kysymyksiä kuin: Mitä tarkoittaa olla moraalinen henkilö ja elää moraalisesti hyvää elämää? Voiko olla moraalisesti väärin toimia yhteisön odotusten mukaisesti? Kuinka moraalinen minä tulee ymmärtää? Kuinka moraaliset arvostelmat motivoivat toimintaa? Kuinka itsensä toteuttaminen voi olla moraalinen projekti?