HEALTH-RELATED QUALITY OF LIFE AND COSTS IN BREAST, PROSTATE AND COLORECTAL CANCER : A special focus on colorectal cancer

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6197-0
Title: HEALTH-RELATED QUALITY OF LIFE AND COSTS IN BREAST, PROSTATE AND COLORECTAL CANCER : A special focus on colorectal cancer
Author: Färkkilä, Niilo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Kansanterveystieteen laitos
Doctoral Program in Population Health
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-18
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis Doctoral Programme in Population Health (DOCPOP) - URN:ISSN:2342-317X
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6197-0
http://hdl.handle.net/10138/317936
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background and aims Cancer is a huge burden to patients, families and to societies in both human and monetary terms. Breast (BC), prostate (PC) and colorectal (CRC) cancer are the three most common cancer types in Finland. Due to improved survival, health-related quality of life (HRQoL) aspects are gaining increasing attention in cancer care. Understanding the cost and HRQoL consequences of different treatment choices is critical to be able to use scarce health-care resources optimally. The aims of this thesis were to evaluate costs and patient-reported HRQoL using three standard instruments (15D, EQ-5D-3L+VAS and EORTC QLQ-C30) in all phases of CRC, to assess HRQoL among end-stage BC, PC and CRC patients, and to assess the direct economic burden of BC, PC and CRC for patients and analyse what are its implications for HRQoL. Patients and methods A total of 1978 cancer patients from the Helsinki and Uusimaa region having either BC (840), PC (630) or CRC (508) participated in this observational cross-sectional study. Patients were recruited between 2009 and 2011 from different phases of the disease and divided into five mutually exclusive groups according to the stage of their disease: primary treatments; rehabilitation; remission; metastatic disease; and palliative care. Patients completed a questionnaire, which in addition to the HRQoL questionnaires, enquired about demographic factors, health care and informal care resource utilization and work capacity. Furthermore, data on direct medical resource use in both primary and secondary care and productivity costs were obtained from several different registries. Multivariate regression modelling was used to find determinants of deteriorated HRQoL and cost drivers. Results The HRQoL of CRC patients is fairly good compared to age-, gender- and education-standardized general population except for those under palliative care. The 15D gave highest scores across all states compared to EQ-5D and VAS. Fatigue, pain, age and financial difficulties were strongly associated with impaired HRQoL. The total six-month costs of CRC varied between disease states from €2106 in rehabilitation to €22,200 in the primary treatment state. The costs were highest at the beginning and in the advanced phases of the disease. Most of the CRC-related costs were direct medical costs. Productivity costs were highest in the primary treatment state (40%) and informal care costs highest in the palliative phase (33%). Outpatient medication was responsible for the major part of patients’ out-of-pocket (OOP) payments. High OOP payments were associated with financial difficulties and deteriorated HRQoL. Conclusions All instruments were applicable for the evaluation of HRQoL of cancer patients in all states of the disease, however the results the different instruments provided varied significantly. Cost of CRC is driven by direct health-care costs in the intense primary care and metastatic phase. Financial difficulties are a substantial burden to some and they have a clear negative impact on patients’ HRQoL. Outcomes and costs of the care should be measured routinely in health care to ensure scare resources are used to maximize patients’ health.Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Syöpä on globaalisti valtava haaste: siitä aiheutuu niin potilaille, läheisille kuin yhteiskunnille merkittävää inhimillistä ja taloudellista rasitusta. Rinta-, eturauhas- ja kolorektaalisyöpä ovat kolme yleisintä syöpätyyppiä Suomessa. Syövän parantuneen ennusteen myötä terveyteen liittyvä elämänlaatu on tullut yhä tärkeämmäksi asiaksi syövän hoidossa. Jotta terveydenhuollon rajallisia resursseja voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti, tulee ymmärtää käytettävissä olevien hoitojen kustannus- ja elämänlaatuvaikutukset. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmea yleisesti käytettyä elämänlaatumittaria (15D, EQ-5D-3L+VAS and EORTC QLQ-C30) hyödyntäen kolorektaalisyöpäpotilaiden elämänlaatu ja kustannukset taudin eri vaiheissa diagnoosista palliatiiviseen hoitovaiheeseen saakka, arvioida rinta-, eturauhas- ja kolorektaalisyöpäpotilaiden loppuvaiheen elämänlaatua ja selvittää syöpäpotilaille sairaudesta aiheutuvia kustannuksia ja taloudellisten vaikeuksien vaikutusta. Potilaat ja menetelmät Kaikkiaan 1978 rinta-, eturauhas- ja kolorektaalisyöpäpotilasta HUS:n alueelta osallistui tähän havainnoivaan poikkileikkaustutkimukseen vuosina 2009-2011. Potilaat rekrytoitiin taudin eri vaiheista ja jaettiin syövittäin viiteen eri ryhmään: primaarihoidot, kuntoutumisvaihe, remissio, metastaattinen vaihe ja palliatiivinen vaihe. Potilaskyselyssä potilaita selvitettiin elämänlaatukyselyiden lisäksi demografisia taustatietoja, terveydenhuollon ja epävirallisten palveluiden käyttöä ja työkykyä. Lisäksi tietoa potilaiden terveydenhuollon käytöstä saatiin yhdistelemällä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja KELA:n rekisteritietoja. Monimuuttuja-analyysin avulla pyrittää löytämään elämänlaadun tai kustannusten vaihtelua selittäviä tekijöitä. Tulokset Kolorektaalisyöpäpotilaiden raportoima terveyteen liittyvä elämänlaatu verrattain oli hyvä verrattuna ikä-, sukupuoli- ja koulutusvakioituun normaali väestöön lukuun ottamatta palliatiivisen vaiheen potilaita. 15D-mittari antoi kaikissa syövissä ja taudin vaiheissa korkeammat arvot kuin EQ-5D tai VAS. Uupumus, kipu, ikä ja taloudelliset vaikeudet olivat selvästi yhteydessä alentuneeseen elämänlaatuun. Syövästä aiheutuneet kustannukset vaihtelivat merkittävästi taudin vaiheen mukaan (€2106 – €22 200). Kuuden kuukauden jaksolta korkeimmat kustannukset olivat taudin alkuvaiheessa ja ne nousivat jälleen taudin edettyä. Merkittävin osa kustannuksista oli suoria terveydenhuollon kustannuksia. Tuottavuuskustannusten osuus oli merkittävin primaarihoidon vaiheessa (40%). Vastaavasti epävirallisesta hoidosta aiheutuneet kustannukset olivat suurimmat palliatiivisessa hoidon vaiheessa (33%). Avohoidon lääkemenot aiheuttivat potilaiden omavastuutaakasta suurimman osan. Potilaiden maksamat korkeat omavastuut olivat yhteydessä syövästä aiheutuneisiin taloudellisiin vaikeuksiin ja alentuneeseen elämänlaatuun. Johtopäätökset Kaikki tutkimuksessa käytetyt mittarit toimivat tässä potilasjoukossa, vaikkakin niiden antamat tulokset vaihtelivat merkittävästi keskenään. Kolorektaalisyövän kustannukset aiheutuvat enimmäkseen suorista terveydenhuollon kustannuksista ja ne olivat korkeimmat taudin primaarihoitovaiheessa ja taudin edettyä. Syövästä aiheutuneet talousvaikeudet ovat joillekin potilaille merkittäviä ja yhteydessä alentuneeseen elämänlaatuun. Vaikuttavuutta ja kustannuksia tulisi seurata terveydenhuollon arjessa säännönmukaisesti, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti potilaiden hyvinvoinnin maksimoimiseksi.
Subject: terveystaloustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record