Relationship of neuropsychiatric symptoms with falls, psychotropic drug use and quality of life among people with dementia

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6354-7
Title: Relationship of neuropsychiatric symptoms with falls, psychotropic drug use and quality of life among people with dementia
Author: Roitto, Hanna-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-08-28
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6354-7
http://hdl.handle.net/10138/318135
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background: Dementia is characterized not only by cognitive and functional decline, but also by neuropsychiatric symptoms (NPSs). These affect almost all people with dementia during the course of the disease. NPSs are associated with impaired health-related quality of life (HRQoL) and admission to long-term care. People with dementia have an elevated risk of falling. Fall risk has been associated with impaired mobility, some NPSs such as depression and anxiety, and the use of psychotropic drugs. In long-term-care settings the prevalence of use of any psychotropic drug has been reported to be very high. There is a scarcity of studies on the interplay between NPSs, psychotropics, falls, and HRQoL Objectives: This study, comprised of four sub-studies, was aimed at examining the relationships between NPSs, falls, psychotropic drug use and HRQoL among people with dementia. The relationship between NPSs and falls was explored in two different populations: home-dwelling older adults with Alzheimer’s disease (AD) (Study I), and institutionalized older adults with cognitive impairment (Study IV). Study I concerned how long-term exercise modifies the risk of falling in community-dwelling people with AD and NPSs. Study IV was carried out to explore whether or not psychotropic drug use modifies the relationship between NPSs and falls. Study III concerned the association between NPSs and HRQoL, and, further, how the severity of dementia modifies this relationship. In addition, Study II concerned temporal trends in the prevalence of use of psychotropics and opioids, and sedative load in long-term-care settings over a 14-year period in relation to the residents’ dementia status. Participants: Study I was a secondary analysis of a randomized controlled trial, FINALEX. All the participants from the original FINALEX trial whose spousal caregivers had completed the Neuropsychiatric Inventory (NPI) at baseline and who had had at least three months of follow-up were included in this study (n=179). Study II is based on Helsinki Nutrition and Medication studies conducted in 2003–2018. It comprised four cross-sectional studies in institutional settings in Helsinki. The participants were residents in nursing homes (NHs) in 2003 (n=1987), 2011 (n=1576), and 2017 (n=791) and in assisted-living facilities (ALFs) in 2007 (n=1377), 2011 (n=1586), and 2017 (n=1752). The participants of Studies III and IV were a random sample of long-term-care residents aged 65 years and older in Helsinki (n=532). Measures: NPSs were measured with the NPI. In Studies III and IV participants were placed in three groups: no significant NPSs (NPI points 0–3), low-NPS burden (4–12 points) and high-NPS burden (NPI >12 points). The severity of dementia was measured by using Clinical Dementia Rating (CDR). HRQoL was measured by using the 15D instrument. Falls were recorded in daily-falls diaries in Study I and collected from medical records in Study IV over a one-year period. Data on demographics, diagnoses and medication were collected from medical records. Types of medication were classified according to Anatomical Therapeutic Chemical (ATC) classification. Results: Mean ages ranged from 78 to 84 years in four large samples. The participants had a high number of comorbidities and were given a high number of drugs (mean range 6.9-8.6). The severity of cognitive impairment varied. Most of the participants in Study I had mild to moderate dementia (CDR 0.5–2), whereas almost all long-term-care residents had moderate to severe dementia (CDR 2–3) (Studies II–IV). In Studies I and IV falls had a clear relationship with NPSs measured by the total NPI score. In Study I the incidence of falls increased linearly with NPI score in the control group. The fall rate was 2.87 per person-years (95% Cl 2.43–3.35) in the control group, whereas the exercise intervention group showed no such relationship with NPI score and had a fall rate of 1.48 per person-years (95% Cl 1.26–1.73). In Study IV the NPI total score had a curvilinear association with the incidence rate of falls per person-years. Using the no-significant-NPSs group as a reference, the low-NPS-burden group had an IRR per SD for falls of 1.64 (95% Cl 1.27–2.12), whereas in the high-NPS-burden group the IRR per SD was 2.43 (95% Cl 1.91–3.08). Psychotropics did not modify the relationship between NPSs and falls. Psychosis and hyperactivity subsyndromes were associated with higher IRRs of falls, whereas apathy and affective symptoms were not. In Study III the severity of NPSs was significantly associated with better HRQoL (15D measures). This seemed to be related to better physical functioning and greater vitality. Residents with severe dementia (CDR 3) had worse HRQoL than residents with mild-to-moderate dementia (CDR <3). There was a significant interaction between NPI and CDR scores (p=0.037 for NPI, p<0.001 for CDR and p<0.001 for interaction). In Study II the prevalence of use of all psychotropics decreased significantly in NHs (from 81% to 61%), whereas in ALFs there was no such trend (from 65% to 64%). There was a significant increase in opioid use in both settings. Residents with dementia used fewer psychotropics and opioids than those without dementia in both settings and at all time points. Conclusions: Neuropsychiatric symptoms and their severity are associated with fall risk. Evaluation of NPSs, especially NPS severity and neuropsychiatric subsyndromes, should be part of comprehensive assessment when aiming to prevent falls in long-term-care residents with cognitive impairment. Exercise has the potential to reduce the risk of falls associated with NPSs. The severity of NPSs and dementia are both important factors determining HRQoL. NPSs have a distinct impact on HRQoL at different stages of dementia. The prevalence of psychotropic use has decreased over the last 14 years in NHs in Helsinki, but at the same time the rates of opioid use have increased in both NHs and ALFs, leading to a high overall sedative load among long-term-care residents.Muistisairaudet tunnetaan muistin heikentymisestä. Vähemmän on puhuttu muistisairauksien neuropsykiatrisista oireista, vaikka niitä esiintyy lähes kaikilla muistisairauteen sairastuneilla jossakin vaiheessa sairautta. Tavallisimpia neuropsykiatrisia oireita ovat masennus, levottomuus, ahdistuneisuus, apatia ja näkö- tai kuuloharhat sekä harhaluulot. Neuropsykiatriset oireet yhdistyvät heikompaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja lisääntyneeseen pitkäaikaishoidon tarpeeseen. Muistisairailla on suurempi kaatumisriski kuin ei-muistisairailla. Kaatumisriskiä lisäävät heikentynyt liikkumiskyky sekä psyykelääkkeiden käyttö. Tutkimusnäyttö neuropsykiatristen oireiden yhteydestä kaatumisriskiin on vähäistä. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tutkia neuropsykiatristen oireiden yhteyksiä kaatumisiin, psyykelääkkeiden käyttöön ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun muistisairailla ihmisillä. Neuropsykiatristen oireiden yhteyksiä kaatumisiin selvitettiin sekä kotona että pitkäaikaishoidossa asuvilla muistisairailla. Lisäksi tutkimus selvitti kuinka pitkäaikainen säännöllinen liikunta ja psyykelääkkeiden käyttö muokkaavat kaatumisriskiä. Tutkimus kartoitti myös neuropsykiatristen oireiden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun yhteyttä ja kuinka muistisairauden vaikeusaste on siihen yhteydessä. Neuropsykiatrisia oireet selvitettiin NPI mittarilla (Neuropsychiatric Inventory) ja muistisairauden vaikeusaste mitattiin CDR- mittarilla (Clinical Dementia Rating). Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin 15D mittarilla. Yksi osatöistä tutki psyykelääkkeiden, vahvojen kipulääkkeiden ja väsyttävän lääkekuorman muuttumista pitkäaikaishoidossa 14 vuoden seuranta-ajalla muistisairailla ja ei-muistisairailla. Tutkittavien keski-ikä oli 78-84 vuotta neljässä eri aineistossa. Tutkittavilla oli useita pitkäaikaissairauksia ja pysyviä lääkityksiä. Säännöllisessä käytössä oli keskimäärin 6.9-8.6 lääkettä. Tutkittavien muisti oli lievemmin heikentynyt kotona asuvilla muistisairailla, kun taas pitkäaikaishoidossa lähes kaikilla oli vaikea-asteinen muistin heikentymä. Kaatumiset ja vammat lisääntyivät merkitsevästi neuropsykiatristen oireiden vaikeutuessa. Eri käyttäytymisen oireet vaikuttivat kaatumisen riskiin eri tavoin. Aistiharhat, harhaluulot, levottomuus ja ärtyneisyys olivat yhteydessä suurempaan kaatumisen riskiin. Psyykelääkkeiden käyttö ei muuttanut neuropsykiatristen oireiden ja kaatumisten välistä yhteyttä. Pitkäaikainen, säännöllinen vuoden kestävä liikuntaharjoittelu vähensi merkittävästi neuropsykiatrisiin oireisiin yhdistyvää kaatumisriskiä. Sekä neuropsykiatristen oireiden että muistisairauden vaikeusaste vaikutti terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Psyykelääkkeiden käytön esiintyvyys on vähentynyt viimeisen 14 vuoden aikana vanhainkodeissa Helsingissä, mutta samalla vahvojen kipulääkkeiden käyttö on lisääntynyt, johtaen siihen, että keskushermostoon vaikuttavia väsyttäviä lääkkeitä käytetään yhä paljon pitkäaikaishoidossa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että neuropsykiatriset oireet ovat itsenäinen riskitekijä kaatumisille. Neuropsykiatristen oireiden arviointi tulisi ottaa osaksi kokonaisvaltaista arviota, kun muistisairaiden kaatumisriskiä halutaan pienentää. Liikuntaharjoittelulla voidaan vähentää neuropsykiatrisiin oireisiin yhdistyvää kaatumisriskiä.
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
RELATION.pdf 1.842Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record