Food Waste Amount, Type and Origin in Finland : Focus on Households and Food Services

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-014-4
Title: Food Waste Amount, Type and Origin in Finland : Focus on Households and Food Services
Alternative title: Ruokahävikin määrä, tyyppi ja alkuperä : tarkastelussa kotitaloudet ja ravitsemispalvelut
Author: Silvennoinen, Kirsi
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Kasvintuotantotieteet
Doctoral Programme in Sustainable Use of Renewable Natural Resources
Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten
Doktorandprogrammet i hållbart utnyttjande av förnybara naturresurser
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-08-28
Language: eng
Belongs to series: URN:ISSN:2342-7639
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-014-4
http://hdl.handle.net/10138/318224
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The significance of food waste (FW) arises from its large environmental, economic and social impacts. Furthermore, it affects food security and is a matter of resource efficiency for sustainable food production. In a situation where the world population is growing and climate change is affecting food production, FW should be minimized, to ensure the future food supply and natural habitats. The aim of this thesis was to study FW in the Finnish food supply chain, in households, food services, the food industry and the retail sector. Even though FW is generated throughout the supply chain, the impacts are most significant at the end of the chain. That is why reducing FW in households and food services is especially important. In this thesis, FW amounts and types were studied in the food chain in addition to methods for measuring FW and means for reducing FW in households and food services. Diary studies were used for studying the FW in households and food services and in the retail and food industry sector surveys and interviews were used. Together 380 of households from different areas in Finland finished the two weeks study period. The amount, type and origin of avoidable food waste were investigated in 51 food service outlets, including schools, day-care centres, workplace canteens, cafes and petrol stations, restaurants and diners. The average annual FW was about 23 kg per person and 4–5% of the purchased food amount. The main discarded foodstuffs were vegetables (19%), home cooked food (18%) and milk products (15%). The main reasons for disposing of foodstuffs were spoilage, expiry of the best-before or use-by date and plate leftovers. Almost half of the food waste (40%) was still unspoiled at the time of discarding it. In food services the amount of FW varied depending on the outlet type and was about one-fifth of all food handled and prepared in the outlets. During the study period the most FW were generated in day-care centres (28%) and workplace and student canteens (25%). The findings also suggest that the significant origin of FW was serving waste because of food overproduction for buffet lines. Suitable and appropriate measurement methods for monitoring FW are necessary for reducing FW amounts and following trends in FW. The most suitable method varies depending the sector and the data requirements. Besides FW data, also data about the food purchased or produced is needed for analyses and discussion.Ruokahävikki tarkoittaa ravinnoksi kelpaavan ruoan joutumista pois ruokaketjusta, jolloin siihen käytetyt raaka-aineet sekä voimavarat on käytetty turhaan. Ruokahävikin määrän, tyypin ja alkuperän arvioinnin tärkeys johtuu ruoantuotannon suuresta vaikutuksesta ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Tässä väitöskirjassa tutkin ruokahävikkiä suomalaisessa ruokaketjussa sekä pohdin keinoja sen vähentämiseen jätehierarkian mukaisesti erityisesti kotitalouksissa ja ravitsemispalveluissa, sekä millaisilla menetelmillä hävikkiä voidaan parhaiten tutkia. Hävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa, mutta ketjun loppupäässä ruoantuotannon vaikutukset ovat suurimmillaan, joten on erityisen tärkeä vähentää ruokahävikkiä näiltä sektoreilta. Ruokahävikki on määritelty tässä työssä siten että se sisältää alun perin ihmisravinnoksi syömäkelpoista ruokaa ja juomaa, ei esim. kahvinporoja tai kasvisten kuoria. Tutkimus tehtiin kotitalouksissa ja ravitsemispalveluissa päiväkirjatutkimuksella, teollisuudessa ja kaupan alalla käytettiin kyselylomakkeita ja haastatteluita. Kahden viikon tutkimusjaksoon osallistui 380 kotitaloutta ja osallistujat punnitsivat päivittäin kotona syntyneen ruokahävikin. Ravitsemispalveluissa hävikkiä tutkittiin sekä linjasto- että annosravintoloissa 51 toimipisteessä sekä kuntien ruokapalveluissa ja yksityisissä yrityksissä. Hävikkiä seurattiin ruoan valmistuksessa, tarjoilussa ja asiakkaiden lautatähteiden osalta. Ruokahävikkiä syntyi kotitalouksissa noin 23 kiloa henkeä kohti vuosittain eli noin 4–5 % kotiin ostetusta ruoasta. Eniten hävikkiä syntyi tuoretuotteista kuten vihanneksista ja juureksista (19 %), valmistetusta kotiruoasta (18 %) ja maitotuotteista (15 %). Suurimmat syyt hävikkiin olivat ruoan pilaantuminen, päiväysmerkintöjen umpeutuminen ja lautastähteet. Melkein puolet (40 %) poisheitetystä ruoasta oli edelleen syömäkelpoista poisheittohetkellä. Ravitsemispalveluissa hävikkiä syntyi keskimäärin noin viidennes valmistetusta ruoasta. Eniten hävikkiä syntyi lastentarhoissa (28 %) ja työpaikka- sekä opiskelijaravintoloissa (25 %). Hävikin syyt ravitsemispalveluissa johtuivat usein ruoan ylivalmistuksesta linjastoravintoloissa mutta myös asiakkaiden lautastähteistä annosravintoloissa. Kaupoissa hävikkiä syntyi 65–75 miljoona kiloa vuodessa, noin 1–2 % myydyistä ruokatuotteista. Eniten hävikiksi joutui tuoretuotteita kuten vihanneksia, hedelmiä ja leipää. Elintarviketeollisuudessa ruokahävikkiä syntyi 75–140 miljoonaa kiloa, noin kolme prosenttia teollisuudessa valmistetusta ruoasta (hävikin määrä on tarkentunut myöhemmässä tutkimuksessa 75–105 miljoonaan kiloon, Hartikainen et al. 2014). Hävikin määrän seuranta ja vähentäminen vaativat säännöllistä mittausta ja siihen soveltuvia menetelmiä. Sopivat menetelmät riippuvat ruokaketjun osasta ja tarvittavien hävikkitietojen laadusta. Hävikin määrän lisäksi on tärkeää saada tietoja ostetusta tai valmistetusta ruokamäärästä, joihin hävikin määriä voidaan verrata. Kotitalouksissa paras menetelmä on yhdistelmä, jossa hävikkiä mitataan sekä lajittelututkimuksella ja päiväkirjatutkimuksella, jolloin saadaan tarvittavat tiedot sekä hävikin määrästä, laadusta, syistä sekä lisäksi taustatietoja esim. perhetyyppi jne. Ravitsemispalveluissa hävikinmittausmenetelmän pitää olla tarpeeksi yksinkertainen ja helppokäyttöinen että henkilökunta pystyy vaivattomasti kirjaamaan tarvittavat tiedot päivittäin. Tarvittavia tietoja ovat valmistettu ruokamäärä, hävikin määrä ja asiakkaiden määrä. Asiasanat: ruokahävikki, kotitaloudet, ravitsemispalvelut, ruokaketju, päiväkirjatutkimus
Subject: maatalous-metsätieteellinen
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
FoodWast.pdf 7.169Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record