"Sekvenssikarttaa peliin" : tutkimus uuden työvälineen kehittämisestä lapsiperheiden arjen tueksi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6450-6
Title: "Sekvenssikarttaa peliin" : tutkimus uuden työvälineen kehittämisestä lapsiperheiden arjen tueksi
Author: Saarilahti, Marja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-04
Belongs to series: URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6450-6
http://hdl.handle.net/10138/318254
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Mastering daily life has been the topic of research in different academic disciplines over the years. This dissertation study approaches the topic from the point of view of home economics. Home economics deals with - and studies - the management of households and their dynamic interaction with surrounding communities. The background of this dissertation is a project in the field of family work. It aimed for helping with mastering everyday life for so-called “drifting families”, i.e., families, with children, that have enduring and considerable problems, especially in coping with their daily duties and timetables. Due to this background, the present study extends beyond home economics and connects it with approaches used in social and educational sciences. The project under study was designed for experimenting with a new family work practice, which used a special method called “sequence map”. The map is intended to function as a tool for supporting to carry out the basic routines of families by organizing and timing daily practices of the family. The project worked together with, and gathered data from, 31 families. The data comprise audio-recordings of family workers’ discussions in project group meetings. The latter data set was investigated in this study. The discussions in these meetings were looked at from the perspective of local knowledge creation of family workers while jointly reflecting their experiences, ideas and questions concerning the use of the sequence map during their family visits. Theoretically, drawing upon cultural-historical activity theory, the sequence map was considered as an artefact, which combines the semiotic and functional meanings of the tool. In the analysis of discursive data on an artefact, the study used three different levels, i.e. primary, secondary and tertiary level of artefact functioning (Wartofsky, 1979), for organizing the data into categories to be further analysed thematically. The analysis aimed to reveal the meanings and functions which the sequence map reaches at each level. The following research questions were addressed: 1. How the sequence map can be placed on the artefact levels and what kind of representations it gets on these levels?; 2. What are the meanings of sequence map as a personal tool of family workers?; and 3. What is the potential new knowledge produced in team meetings and how to further conceptualize the sequence map? The main finding of the research is the multifunctionality of the sequence map which extends its use in practice beyond the designed narrower use of making timetables and fixing a daily structure for helping the families in question to cope with their daily duties. The study shows added meanings and functions, such as a collaborative "pact" between family members, a tool for strengthening the authority of the parent(s), a tool for activating parents, and a tool to bring flexibility to daily life. On the tertiary level the sequence map, mediated by discussions with family workers, revealed new resources of modelling family life, e.g. towards responsible parenthood. For the family workers, the sequence map functioned as an essential tool to communicate sensitively with clients, make plans, and evaluate. The other area of the findings concerns the reflective discussions of family workers seeing these as a way of articulating potential knowledge that is normally hidden or, epistemically, verbalized in an incomplete manner. Keywords: Sequence map, artefact, family work, everyday life, reflective orientation to work, concept formation, mastery of lifeArjen hallintaan liittyvää toimintaa tutkitaan usean tieteenalan piirissä ja tässä tutkimuksessa lähestyn aihetta kotitaloustieteen näkökulmasta. Kotitaloustiede korostaa kotitalouksien toiminnan holistista luonnetta, jossa kodin arkiset toiminnot ja perheenjäsenten vuorovaikutus kietoutuvat yhteen. Kotitalouksien toiminnalla samoin kuin perheiden toiminnallisilla edellytyksillä selviytyä jokapäiväisessä arjessa on laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia ja suuri merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Tutkimusaineisto on kerätty perhetyön kehittämishankkeessa, jossa kokeiltiin ja kehitettiin ’sekvenssikartta’ nimistä uutta perhetyön välinettä. Väestöliitossa vuosina 2007–2010 toteutetussa Arki haltuun -hankkeessa oli tavoitteena kehittää perhetyömenetelmä, jonka toimintafilosofian keskiössä oli perheen arjen sujuvuuden parantaminen. Koko hankkeen ajan työntekijät kokoontuivat viikoittain tiimipalaveriin, jonka keskustelut ääninauhoitettiin. Palavereissa työntekijät välittivät tietoa toiminnastaan, vaihtoivat kokemuksia kotikäyntien tapahtumista sekä arvioivat, ideoivat ja suunnittelivat kotikäynneillä tapahtuvaa työtä. Tutkimukseni aineistona ovat tiimikokousten äänitallenteet. Tutkimukseni kohdistui sekvenssikarttaa ja sen käyttöä koskevan tiedon luomiseen sekä potentiaalisen tiedon näkyväksi tekemiseen. Teoreettisesti lähestyin sekvenssikarttaa Wartofskyn esittämän artefaktien kategoriajärjestelmän pohjalta, Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Miten sekvenssikartta sijoittuu artefaktitasoille ja mitä representaatioita se saa näillä tasoilla? 2. Mitä sekvenssikartan ominaisuuksia ja merkityksiä työntekijät liittävät työvälineeseen oman työnsä näkökulmasta? ja 3. Mikä on sekvenssikartan kokonaiskuva artefaktin ja käsitteellistämisen näkökulmasta? Tutkimuksen laadullinen sisällönanalyysi oli teoriaohjaava, jossa empiirinen aineisto jaettiin aluksi teorian ohjaamiina tasoihin ja eri tasojen ilmauksista muodostettin kokoavia teemoja Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on sekvenssikartan ennakoitua laajemmat käyttökohteet. Perheessä sekvenssikarttaa voitiin käyttää arjen aikatauluttamisen ohella yhteistyösopimuksena, vanhemman auktoriteetin tukena, aktivointivälineenä sekä arjen jouston välineenä. Lisäksi sen avulla voitiin rakentaa ja muodostaa mallia vanhemmuudesta sekä kodista turvallisena ja viihtyisänä lasten kasvupaikkana. Perheen arjen aikatauluttamisen tueksi ajateltu väline osoittautui tärkeäksi välineeksi myös työntekijöiden oman työn kannalta.Työntekijöiden kokemusten mukaan perhetyössä sekvenssikarttaa voitiin käyttää puheeksi oton, palautteenannon, tiedottamisen ja suunnittelun väli-neenä. Avainsanat: artefaktitasot, sekvenssikartta, reflektiivinen työote, käsitteellistäminen, kotitalouden toiminta, arjen hallinta
Subject: kotitaloustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sekvenss.pdf 1.546Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record