Tiskin takana : Kauppiaselämäkerrat maaseudun murroksen kuvaajina

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6655-18-5
Title: Tiskin takana : Kauppiaselämäkerrat maaseudun murroksen kuvaajina
Author: Kurkinen, Liisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-12
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6655-18-5
http://hdl.handle.net/10138/318378
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: In the present study, I examine countryside shopkeepers’ everyday life in the Kainuu province based on their perception of their work. I examine the shopkeepers’ work and work strategies under social crisis in the Kainuu countryside from the 1940s to the end of the 1970s with a special focus on small entrepreneurs. At the same time, the study sheds light on the social reality and way of life in the Kainuu village communities during the period. Biographical interviews that were collected in 1996 form my primary study material. They give voice to the generation of shopkeepers’, who struggled through the greatest changes in retail trade in recent history. The key experience of the interviewees is the rapid crisis that the Finnish countryside experienced after World War II. Structural change in the countryside, and its economical and social crisis, which took place in Eastern and Northern Finland in particular, become emphasized in the work-focused biographical narratives analysed in the present study. By examining community members’ experiences, cultural habits and their capacity to influence their own conditions, one may see the impact of structural change on individuals and communities – how an individual is formed and reformed in active interaction with the social structure. This approach aids in understanding the kind of resources and strategies that individuals had at their disposal when trying to cope with the changes in their social environment. Countryside shops were symbols of the flourishing post-war countryside. Shopkeepers naturally played a vital role in delivering goods within village communities. In addition, they served important social, psychological and economic roles within the communities – the shops were simultaneously centres of social life in the villages. The decision to become a shopkeeper was often influenced by many factors. According to the narratives, women had difficulties – especially in the beginning of their careers – in working on equal terms with men in an occupation perceived as having a male image. Problems in combining work and family life were also expressed in the narratives. In addition the central status of work was emphasized. Devoting oneself to work strongly determined one’s life. Work was marked by both change and continuity. Knowhow was grounded in information and experiences accumulated through living and working in the village community. Shopkeepers on the countryside did not perceive their work as a job or just as an occupation, but rather as a comprehensive attitude, covering several aspects of life. The interviewees were unlike entrepreneur stereotypes. One could, instead, describe them through the notion “way-of-life entrepreneur”. In the study material, running a shop in the countryside was strongly seen as a process in which work is slowly reformed into a way of life. Social preconditions for running a shop were created through everyday social contacts. The countryside shopkeepers were also motivated by the perception of meaningfulness and significance of their work as part of the village community. Interaction acquired a particularly important role in the narratives of the occupation. The new biographical research emphasizes understanding individuals comprehensively, socially and as members of social networks. The biographies can also be seen as examples of social communication. These factors also become apparent in shopkeepers’ narratives. The local village social systems lost their functionality due to shrinking populations in spite of continual adaptation. While the position of the countryside shopkeeper initially exercised the prerogatives of an independent agent, this authority gradually and progressively shifted away from both the local shopkeeper and the village community. When the village communities withered away, the shops also disappeared. In building up the welfare society following the Second World War, a part of the country was certainly marginalized, thus bearing witness to the cultural process of continuity and change as shown throughout this study. In conclusion, the shopkeepers reacted to this process of change through strategies appropriate to their situations, some by adapting their activities to shrinking resources and others through modernizing, extending and developing their work.Tarkastelen tutkimuksessani Kainuun maaseudun kauppiaiden arkea työn kokemuksen näkökulmasta. Tutkimuksessani selvitän maalaiskauppiaan työtä ja toimintastrategioita yhteiskunnallisessa murroksessa Kainuun maaseudulla 1940-luvulta 1970–80-lukujen vaihteeseen, ja tarkastelen yhteiskunnan muutosta pienyrittäjän näkökulmasta. Samalla työ valaisee tarkasteltavan ajanjakson kainuulaisten kylien sosiaalista todellisuutta ja elämäntapaa. Vuonna 1996 tehdyt elämäkerralliset haastattelut ovat tutkimuksen ensisijainen aineisto. Haastattelujen kautta äänen saa se kauppiaiden sukupolvi, joka koki vähittäiskaupan lähihistorian suurimmat muutokset. Haastateltujen avainkokemuksena voi nähdä sodanjälkeisen ajan suomalaista maaseutua koskeneen nopean murroksen. Tässä tutkimuksessa analysoidussa työhön painottuvassa elämäkerrallisessa kerronnassa korostuu tämä maaseudun rakennemuutos, taloudellinen ja sosiaalinen murros, joka koski erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomea. Tarkastelemalla yhteisön jäsenten kokemuksia, kulttuurisia tottumuksia ja heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa voidaan nähdä rakennemuutoksen vaikutukset yksilöihin ja yhteisöihin, miten yksilö muokkautuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa yhteiskuntarakenteen kanssa. Näkökulma auttaa ymmärtämään, minkälaisia resursseja ja strategioita yksilöillä oli käytössään heidän pyrkiessään selviämään ympäristön muutoksista. Maalaiskaupat symboloivat maaseudun sodanjälkeistä kukoistusaikaa. Kauppiailla ammattiryhmänä oli paitsi tärkeä tehtävänsä tavaroiden välittäjänä myös sosiaalinen, psykologinen ja taloudellinen roolinsa kyläyhteisössä, ja maalaiskaupat olivat kylien sosiaalisen elämän keskuksia. Usein päätös ryhtyä kauppiaaksi oli seurausta monien syiden yhteisvaikutuksesta. Kerronnan mukaan naisilla oli vaikeuksia erityisesti uran alussa toimia tasavertaisina miehiseksi mielletyllä alalla. Kerronnassa tuotiin esiin myös työn ja perheen yhteensovittamisen aiheuttamia ongelmia. Työn keskeisyys elämässä korostui kerronnassa, ja sille omistautuminen oli elämää pitkälti määräävä piirre. Työtä leimasi sekä muutos että jatkuvuus. Osaaminen perustui paljolti tietoon ja kokemuksiin, jotka olivat karttuneet elämällä ja tekemällä työtä kyläyhteisössä. Maalaiskauppiaan työ kuvattiin kokonaisvaltaisena asenteena, joka ulottui monelle elämän osa-alueelle. Yrittäjästereotyyppejä haastatellut eivät vastaa vaan heitä kuvaa paremminkin käsite elämäntapayrittäjä. Aineistossa kaupanpito maaseudulla nähtiin vahvasti yhteisöllisenä, sosiaalisena prosessina, jossa työ muotoutui vähitellen tietynlaiseksi elämäntavaksi. Sosiaaliset edellytykset kaupan toimintaan luotiin arkipäivän henkilökohtaisten kohtaamisten kautta. Maalaiskauppiaita motivoi myös kokemus työnsä mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä, jossa kuulumisella kyläyhteisöön oli keskeinen rooli. Vuorovaikutteisuus nousi erityisen tärkeäksi ammatin kuvauksissa. Uudessa elämäkertatutkimuksessa korostetaan yksilön ymmärtämistä kokonaisvaltaisemmin ja yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot korostuvat. Kylien autioituessa toimintamahdollisuudet puolustuksellisesta sopeutumisesta huolimatta oleellisesti heikkenivät, ja paikallinen sosiaalinen järjestelmä menetti toimivuutensa. Kun maalaiskauppiaan asemaa voisi luonnehtia aiemmin omaehtoisuuden leimaamaksi, ajan myötä valta siirtyi aina enemmän kylän ja kauppiaan ulkopuolelle. Kun kyläyhteisöt kuihtuivat, kaupat hävisivät. Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa osa maasta marginalisoitui, mikä osaltaan heijastaa kulttuurin alituista muuttumista. Tähän muutosprosessiin kauppiaat reagoivat omaan elämäntilanteeseensa sopivin strategioin; osa sopeuttaen toimintansa niukkeneviin resursseihin, osa uudistamalla, laajentamalla ja kehittämällä toimintaa.
Subject: kansatiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
tiskinta.pdf 13.98Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record