Rethinking food and nutrition security among a former hunter-gatherer group in Namibia : The impacts of the local food environment and multi-dimensional drivers of food choices on diet quality

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6360-8
Title: Rethinking food and nutrition security among a former hunter-gatherer group in Namibia : The impacts of the local food environment and multi-dimensional drivers of food choices on diet quality
Author: Heim, Anita
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten
Doktorandprogrammet i tvärvetenskaplig miljöforskning
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-16
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6360-8
http://hdl.handle.net/10138/318406
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The diets of former hunter-gatherers, and the diets of many Indigenous Peoples worldwide, are changing at a fast pace, and malnutrition has become a widespread problem. Several reports highlight the severity of food insecurity among the San people - a generic term for several Southern African Indigenous ethnic groups – calling for research to investigate the quality and specificities of their contemporary diet and its influencing factors. This dissertation is the outcome of a four-year multidisciplinary study aiming to understand the underlying causes of food and nutrition insecurity among a Namibian San community, the Khwe San people in Bwabwata National Park (BNP). Experiencing rapid changes in socio-cultural and environmental settings over their recent history, and being the target of many development projects, their traditional food system has undergone substantial changes over the past few decades, and little has to date been done to examine these changes or the implications they may have. The dissertation applies a food systems approach in an attempt to understand the contemporary food environment and food choices of the Khwe San and assesses one particular food strategy, namely crop cultivation in more depth, both from community and stakeholders’ perspectives. The study began with an initial ethnographic phase, followed by qualitative and quantitative data collection throughout three extended periods of fieldwork (five months each) between 2016 and 2018 in the eastern part of BNP. Research methods included participant observation, a socio-economic survey, a dietary intake survey, structured and semi-structured interviews, and village meetings. The findings of this dissertation demonstrate that the dietary diversity of the study population is extremely low (the average dietary diversity score was below 2.5 out of 10). No direct association was found between socio-economic variables and diet quality. Further research of the food environment provided some explanations for the low dietary diversity score, with several nutritional food groups missing from the local food environment. Among the local food sources, bush, governmental food aid and agricultural fields are perceived by the Khwe as being the most important. However, the restricted and recently denied access to bush habitats due to externally imposed conservation regulations had caused severe perturbations in the local food availability. The importance of crop cultivation was ranked highly, although its dietary contribution was found to be minimal. In-depth interviews with Khwe elders reveal how historical and political events and cultural norms have shaped diets over the past five decades. Current preferences for traditional foods was found to be divided, strongly influenced by access, but traditional food preferences have also declined due to erosion of traditional knowledge. This study found the main determinants of current Khwe food choices to be sensory drivers, access, food insecurity, costs, and health concerns. Nevertheless, substantial gaps in nutritional knowledge prevent many of the Khwe from making informed food choices. Assessment of the most advocated food strategy in BNP, namely crop cultivation, reveals that both institutional factors and local practices are influencing the poor production outcome. Despite the centralised governmental support efforts, yields remain low due to the incompetence, conflicts and disharmonised approaches between the various governmental institutions. The study describes the current state of community capitals and the environmental context within which crop cultivation takes place, all of which play a defining role in outcomes, but remain largely disregarded by the highly authoritative governmental agencies. This dissertation contributes to the growing body of knowledge on food environment and food choice studies in rural settings of low- and middle-income countries by introducing new conceptual and methodological nuances. Moreover, the principal findings point to the fact that the Khwe San lack access to adequate food in terms of quantity, nutritional value and cultural meaning. The Khwe are trapped in a vicious cycle of malnutrition due to a dysfunctional local food system in which they have no agency over the food sources, and are deprived of access to their natural food resources on their traditional lands. This violates the United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples and contradicts the human right to food. The results of the dissertation anticipate guiding future policy and development interventions to improve dietary adequacy among San people by: ensuring access to nutritious foods in an inclusive, participatory manner; supporting informed dietary behaviour; strengthening community capitals, and; fostering positive change in the food environment. National and regional policy and practice need urgent reform in order to secure user rights over land and resources, and to ensure a just food system for the Indigenous inhabitants of the BNP.Monien alkuperäiskansojen ruokavalioiden tapaan entisten metsästäjäkeräilijöiden ruokavaliot vaihtuvat nopeasti, ja aliravitsemuksesta on tullut laajalle levinnyt ongelma. San-kansan – yleinen nimitys monille eteläisen Afrikan alkuperäisille etnisille ryhmille – ruokaturvattomuus on todettu useissa raporteissa, mikä osoittaa, että on tarpeen tutkia heidän nykyisen ruokavalionsa laatua ja erityisominaisuuksia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämän väitöstyön pohjana on neljä vuotta kestänyt monitieteellinen tutkimus, jonka tarkoitus on ymmärtää ruoka- ja ravitsemusturvattomuuden perustavaa laatua olevat syyt Namibian San-yhteisössä (Khwe San), Bwabwatan kansallispuistossa (Bwabwata National Park, BNP). Yhteisön käytyä läpi nopeita sosiokulttuurisia ja ympäristön muutoksia lähihistorian aikana ja oltua lukuisten kehityshankkeiden kohteena sen perinteinen ruokajärjestelmä on merkittävästi muuttunut muutaman viime vuosikymmenen aikana. Silti näitä muutoksia ja niiden mahdollisia seurauksia on niukasti tutkittu. Väitöskirjatyössä sovelletaan ruokajärjestelmä- (food system) lähestymistapaa pyrkimyksenä selvittää Khwe Sanien nykyinen ruokaympäristön tila ja ruokavalinnat. Työ tarkastelee erityisesti maaviljelyyn siirtymistä yhtenä ruokaturvan strategiana, sekä yhteisön että sidosryhmien näkökulmasta. Tutkimus alkoi alustavalla etnografisella osalla, jota seurasi laadullisen ja määrällisen aineiston kerääminen kolmen pitkäkestoisen kenttätyöjakson (kunkin kesto viisi kuukautta) aikana vuosina 2016–2018 BNP:n itäosissa. Tutkimusmetodeja olivat osallistava havainnointi, sosioekonominen kyselytutkimus, ruoka-ainekysely, strukturoidut ja osittain strukturoidut haastattelut sekä kyläkokoukset. Tulokseni osoittavat, että tutkimuspopulaation ruokavalio on hyvin yksipuolinen (keskimääräinen ruokavalion monipuolisuusindeksi oli 2,5/10). Sosioekonomisten muuttujien ja ravinnon laadun välillä ei ollut suoraa yhteyttä. Paikallisesta ruokaympäristöstä puuttui lukuisia ravitsemuksellisesti tärkeitä ruoka-aineryhmiä. Ruokaympäristön tarkemmasta analyysistä kävi ilmi joitakin ruokavalion yksipuolisuuden syitä. Khwe-Sanit pitävät paikallisista ruuanlähteistä tärkeimpinä metsää, valtion jakamaa ruoka-apua ja viljeltyjä peltoja. Kuitenkin ulkoa päin asetetut luonnonsuojelusäännökset ovat rajoittaneet ja hiljattain kieltäneet pääsyn metsäalueille, mikä on aiheuttanut vakavia häiriöitä paikallisen ravinnon saantiin. Peltoviljelyä Khwe-Sanit pitivät tärkeänä, vaikka sen tuottama lisäys ruokavalioon on todettu vähäiseksi. Khwe-kansan vanhusten syvähaastattelut paljastivat, kuinka historialliset ja poliittiset tapahtumat ja kulttuurinormit ovat muuttaneet ruokavalioita viimeisten viiden vuosikymmenen aikana. Nykyiset perinteisiä ruoka-aineita koskevat mieltymykset olivat jakautuneita; niihin vaikuttivat vahvasti saatavuus. Perinteisten ruoka-aineiden suosio on myös vähentynyt niitä koskevan perinnetiedon rapautumisen vuoksi. Tutkimuksessa havaittiin, että Khwe-Sanien ihmisten nykyisiä ruokavalintoja määrittivät aistinvaraiset tekijät, ruuan saatavuus, ruokaturvattomuus, ruuan hinta ja käsitykset terveellisyydestä. Merkittävät aukot ravitsemusta koskevissa tiedoissa estävät kuitenkin monia Khwe-Saneja tekemästä oikein perusteltuja ruokavalintoja. BNP:n alueelle ulkoa aktiivisimmin ajetun ruokastrategian, peltoviljelyn analyysi osoitti, että sekä institutionaaliset tekijät että paikalliset käytännöt selittivät heikkoja tuotantotuloksia. Keskushallinnon tukiyrityksistä huolimatta sadot ovat edelleen huonoja. Syitä tähän ovat taitamattomuus sekä hallinnon eri instituutioiden ristiriidat ja toimenpiteiden yhteensopimattomuus. Tutkimus kuvaa nykyisiä peltoviljelyn harjoittamiseen liittyvää yhteisöllistä pääomaa sekä viljely-ympäristön ominaisuuksia. Näillä on suuri merkitys lopputulokseen, mutta erittäin autoritäärisesti toimivat hallinnon eri tahot jättävät ne enimmäkseen huomiotta. Tämä väitöstyö tuo lisää tietoa köyhien ja kehittyvien maiden maaseutujen ravintoympäristöä ja ruoan valintaa koskevaan kasvavaan tietämykseen. Lisäksi työ tarjoaa uusia käsitteellisiä välineitä ja tarkentaa joitakin menetelmiä aihepiirin tutkimukseen. Työn tärkeimmät tutkimustulokset osoittavat, että Khwe-Sanien ruokaturva on puutteellinen sekä ruoan riittävyyden että ravitsemuksellisen arvon osalta ja myöskin ruoan saatavuuden kulttuurisessa ulottuvuudessa. Khwe-Sanit ovat jääneet ansaan aliravitsemuksen noidankehään, koska heidän paikallinen ruokajärjestelmänsä ei toimi, heillä ole valtaa omiin ruokalähteisiinsä, ja heiltä on evätty pääsy metsästykseen ja keräilyyn perustuviin perinteisiin ruokalähteisiinsä. Tämä on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen kanssa ja rikkoo ruoan saannin ihmisoikeutta. Väitöstyön tulokset ennakoivat tulevaisuudessa sovellettavaa ohjaavaa säännöstöä ja kehitysinterventioita, joilla parannetaan San-kansan ruokavalion laatua seuraavasti: takaamalla ravinnerikkaiden ruoka-aineiden saanti inklusiivisella, osallistavalla tavalla, tukemalla tietoon perustuvaa ravitsemuskäyttäytymistä, vahvistamalla yhteisöllisiä pääomia sekä edistämällä myönteisiä muutoksia ruokaympäristössä. Kansalliset ja alueelliset säännöstöt ja käytännöt kaipaavat kiireellistä uudistamista, jotta taataan maan ja resurssien turvallinen käyttöoikeus ja turvataan oikeudenmukainen ruokajärjestelmä BNP:n alkuperäiselle väestölle.
Subject: interdisciplinary
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
RETHINKI.pdf 5.986Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record