Classroom activities and scientific practices related to student situational engagement

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6446-9
Title: Classroom activities and scientific practices related to student situational engagement
Author: Inkinen, Janna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-10
Belongs to series: Helsinki Studies in Education, number 90 - URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6446-9
http://hdl.handle.net/10138/318437
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This dissertation examined how classroom activities and scientific practices are related to student situational engagement. Research has traditionally focused on student engagement, measuring it with questionnaires or observations. However, if we want to have a closer look on the activities that engages students, the focus should be on student situational engagement. Student situational engagement was selected as main research subject, because it has several benefits for students' learning. Furthermore, student situational engagement is something that can be enhanced and modified by different activities that teachers decide to use in their science lessons. In this research, student situational engagement was defined as balance between high situational interest of an ongoing task, high evaluation of students' own situational skills and high situational challenge experienced when working on the task. This definition for situational engagement is rather new and was developed during the research. Nevertheless, it has a strong theoretical background in flow-theory and research focusing on situational interest. This dissertation consists of three original studies in which data was collected using experience sampling method (ESM). Due to the novelty of the research, Study I aimed at uncovering the level of student situational engagement in eight science classes in Helsinki area. The result revealed that student situational engagement varied by their grade level and gender. Girls as a group reported above average situational engagement in life science lessons and boys in exact science lessons. Study II and III extended the investigation by focusing on activities used in science classes in an international context. Study II showed that classroom activities were indeed related to student situational engagement. The result supported previous findings that lecturing was associated with lower levels of situational engagement. However, there were more variation in classroom activities that were related to higher levels of situational engagement. The main finding of Study III was that scientific practices, especially connected to modeling, were related to higher level of student situational engagement. This dissertation conclude that the level of student situational engagement experienced in science classes can vary depending on activities used in science lessons. The result existed when using three-level hierarchical logistic regression models that took account of classroom, student and response levels. Thus, it is reasonable to assume that the role of different activities in science lessons is something that should be emphasised e.g. in teacher education. This information could be used to highlight the role of well-structured lesson plans that include carefully selected activities when teacher training students prepare their practice lessons in pedagogical studies.Väitöskirjatutkimuksen päätavoitteena on tarkastella miten luokkahuoneaktiviteetit ja tiedekäytännöt ovat yhteydessä oppilaiden tilannekohtaiseen sitoutumiseen luonnontieteen oppitunneilla. Aikaisempi tutkimus on tyypillisesti keskittynyt oppilaiden yleiseen sitoutumiseen mitaten sitä kyselylomakkeilla tai havainnoimalla oppitunteja. Jos kuitenkin haluamme saada tarkempaa tietoa niistä aktiviteeteista, jotka sitouttavat oppilaita, tulee huomio kiinnittää oppilaiden tilannekohtaiseen sitoutumiseen. Oppilaiden tilannekohtainen sitoutuminen valikoitui tutkimuksen kohteeksi, koska se hyödyttää oppilaiden oppimista useilla eri tavoilla. Tämän lisäksi tilannekohtaista sitoutumista on mahdollista kehittää ja säädellä erilaisilla aktiviteeteilla, joita opettajat käyttävät oppitunneillaan. Tässä tutkimuksessa oppilaiden tilannekohtainen sitoutuminen määritellään tasapainoksi meneillään olevan tehtävän tarjoaman korkean tilannekohtaisen kiinnostuksen, oppilaiden korkeaksi itsearvioimien tilannekohtaisten taitojen ja tehtävän korkean tilannekohtaisen haasteellisuuden välillä. Tämä tilannekohtaisen sitoutumisen määritelmä on uusi ja kehittyi tutkimuksen aikana. Tästä huolimatta, tutkimuksella on vankka teoreettinen tausta flow-teoriassa ja tutkimuksessa, joka keskittyy tilannekohtaiseen kiinnostukseen. Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joissa aineisto kerättiin kokemusotantamenetelmällä. Tutkimuksen uutuuden takia osatutkimus I pyrki kartoittamaan, kuinka tilannekohtaisesti sitoutuneita oppilaat olivat kahdeksassa luonnontieteen luokkahuoneessa Helsingissä. Tuloksen mukaan oppilaiden tilannekohtainen sitoutuminen vaihtelee sukupuolen ja luokka-asteen välillä. Tytöt ryhmänä raportoivat keskiarvoa korkeampaa tilannekohtaista sitoutumista elämän (biologian) tiedon oppitunneilla ja pojat eksaktien (fysiikka ja kemia) tieteiden oppitunneilla. Osatutkimukset II ja III laajensivat ensimmäistä osatutkimusta keskittyen luonnontieteen oppituntien aktiviteetteihin kansainvälisessä yhteydessä. Osatutkimuksen II tuloksen mukaan luokkahuoneaktiviteetit ovat yhteydessä oppilaiden tilannekohtaiseen sitoutumiseen. Tämä tulos oli yhtenevä aiemman tutkimuksen kanssa, jonka perusteella luennointi on yhteydessä matalampaan tilannekohtaisen sitoutumisen tasoon. Kuitenkin niiden luokkahuoneaktiviteettien välillä, jotka ovat yhteydessä oppilaiden korkeampaan tilannekohtaiseen sitoutumiseen, oli enemmän vaihtelua. Osatutkimuksen III keskeisen tuloksen mukaan tiedekäytännöt, etenkin mallintamiseen liittyvät, ovat yhteydessä oppilaiden tilannekohtaisen sitoutumisen korkeampaan tasoon. Tämä väitöstutkimus osoittaa, että oppilaiden tilannekohtainen sitoutuminen luonnontieteen luokkahuoneessa on yhteydessä luonnontiedon oppitunneilla käytettäviin aktiviteetteihin. Tämä tulos esiintyi kolmetasoisessa hierarkkisessa logistisessa regressioanalyysissa, jossa huomioitiin luokkahuoneen, oppilaan ja yksittäisten oppilaiden vastausten tasot. Täten on järkevää olettaa, että erilaisten luonnontieteen oppitunneilla olevien aktiviteettien asemaa tulisi korostaa esimerkiksi opettajankoulutuksessa. Väitöskirjan antamaa tietoa voidaan käyttää korostamaan hyvin suunnitellun ja tarkoin valittuja aktiviteetteja sisältävän tuntisuunnitelman merkitystä opetusharjoittelijoille, kun he suunnittelevat heidän ensimmäisiä oppituntejaan osana pedagogisia opintoja.
Subject: educational Sciences
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
classroo.pdf 772.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record