Laivojen tuomaa lakia : Ruotsin ensimmäiset kauppakomppaniat 1600-luvulla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5959-5
Title: Laivojen tuomaa lakia : Ruotsin ensimmäiset kauppakomppaniat 1600-luvulla
Author: Tikka, Katja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Doctoral Programme in Law
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-19
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5959-5
http://hdl.handle.net/10138/318461
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Shipping Legal Norms - Swedish Trading Companies in the Seventeenth century The doctoral dissertation examines the earliest Swedish Trading Companies and their administrative practices during the seventeenth century. The study focuses on two main company types: Copper Companies and Tar Companies, which represent two different and comparative entities. The objective is to understand the development of the trading companies in their political and legal context. The Copper Companies were Sweden’s first experiment of companies with limited liability, and they were based on foreign models (legal transplants). Furthermore, they characterize a new kind of global trade and monetary economy. The Tar Company, founded in 1648, arose from different kinds of needs. At that time Sweden was rising to become a great power in the Baltic Sea region in part because of its economic policies. The study’s methodological approach is based on analyzing the Swedish companies’ position in relation to the formation of organizations and institutions as a part of Swedish state formation. As government control was strict in a mercantilist society, trading companies were required to have privileges even though they were led by individual merchants. The Swedish Crown as well as local and foreign merchants were all looking out for their own interests in the companies. The study compares the Swedish companies with company models adopted elsewhere in Europe. Moreover, it also compares the privileges of Swedish Copper and Tar Companies with each other. Company privileges are linked to the social development of the Swedish state as well. The study reveals that the administrative and judicial environment in early seventeenth century Sweden was not yet prepared to adopt a Western European legal transplant permanently. Nevertheless, temporarily, Sweden was on the crest of a wave in adopting such legal innovations. The trading companies introduced significant reforms to Sweden, and shaped the model of the Collegium of Commerce, for instance. Later the foreign influence regarding the Tar Companies had nearly vanished from the 1640’s onwards, mainly because of the rulers’ attempt to achieve a more monarchical position. The research results correct the former view according to which the Tar Companies were closed down and then founded again only due to economic reasons. In fact, the privileges granted by the Crown were crucial in the development of the trading companies. Company privileges were always connected to the person of the ruler. Regency governments could not grant company privileges. In addition, I claim that foreign merchants offered their models to circumvent the strict Swedish alien policy. In the end, foreign models were also essential for Sweden to manage in the rapidly changing field of international commerce. The first Swedish trading companies were organizations aimed at controlling risks and minimizing the instability of the export trade. The study shows that legal change arose from practical needs such as the reactions of local traders. However, these legal transplants, being adopted into different legal circumstances, could not have continuity. Trading companies represent the first economic entities in Sweden, which had to be based on anonymous shares in order to succeed in the new global markets.Väitöskirja käsittelee Ruotsin ensimmäisten kauppakomppanioiden hallinto- ja organisaatiorakennetta 1600-luvulla. Tutkimuksen kohteena on kaksi ryhmittymää: kuparinvientiin ja tervanvientiin keskittyneet kauppakomppaniat. Kuparikomppaniat olivat Ruotsin varhaisin kauppakomppaniakokeilu. Niissä sovellettiin oikeussiirrännäiseen perustuvaa osakasmallia, jossa pääoma oli henkilökohtaisesta vastuusta irrallinen. Kuparikomppaniat olivat samanaikaisten kansainvälisten kauppakomppanioiden ruotsalainen versio. Ne edustivat globaalia kauppaa sekä uudenlaista rahataloutta. Myöhemmin vuonna 1648 perustettu ensimmäinen tervakomppania syntyi erilaisista tarpeista. Tuolloin Ruotsi oli nousemassa Itämeren alueen suurvallaksi keskittämiseen pohjautuvan talouspolitiikan myötä. Työn teoreettinen näkökulma tarkastelee ruotsalaisten kauppakomppanioiden asemaa suhteessa organisaatioiden ja instituutioiden muotoutumiseen, valtiokehityksen osana. Kauppakomppaniat olivat kruunun valvonnassa toimineita yksityisten kauppiaiden johtamia organisaatioita, joista hallitsija, porvaristo sekä alankomaalaiset suurkauppiaat pyrkivät hyötymään omine motiiveineen. Tutkimusaineisto koostuu pääosin hallitsijoiden myöntämistä komppaniaprivilegioista, jotka nitovat komppanioiden hallinnolliset prosessit Ruotsin oikeudelliseen kehitykseen. Tutkimus nojaa vertailevaan metodiin, jossa muualta Euroopasta omaksuttuja komppaniamalleja rinnastetaan ruotsalaisiin. Kupari- ja tervakomppanioita verrataan myös keskenään. Tuon esille, ettei Ruotsin hallinnollinen ja oikeudellinen ympäristö ollut vielä 1600-luvun alkupuolella otollinen länsieurooppalaisen oikeussiirrännäisen omaksumiseen. Tästä huolimatta komppaniat nostivat Ruotsin hetkellisesti viimeisimmän kehityksen aallonharjalle ja toivat merkittäviä uudistuksia. Historiantutkimuksessa kauppakomppanioiden hallinnollinen modernius ja muu innovatiivisuus on jäänyt vähäisen taloudellisen menestyksen jalkoihin. Komppaniat muokkasivat myös kauppakollegion roolia eräänlaisena kauppaoikeuden tuomioistuimena, mikä edusti pysyvää oikeudellista reseptiota. Kuparikomppanioiden privilegiot olivat tervakomppanioihin nähden selkeämpiä oikeussiirrännäisiä. Tervakomppanioiden aikakaudella hallitsijoiden yksinvaltaisen aseman vahvistuminen värittää komppaniamalleja enemmän. Privilegioissa ei esimerkiksi huomioitu voimassaolevaa lainsäädäntöä. Tutkimukseni oikaisee aiemman käsityksen tervakomppanioiden lakkauttamisesta ja uudelleen perustamisesta pelkästään talouden sanelemana. Sen sijaan oleellista oli privilegioiden uudistaminen hallitsijavaihdosten yhteydessä, kun komppaniaprivilegio oli aina hallitsijan henkilökohtaisesti myöntämä lupa, jollaista esimerkiksi holhoojahallitukset eivät voineet antaa. Lisäksi väitän, että ulkomaalaisten toimijoiden tuomien mallien taustalla oli ruotsalaisen lainsäädännön kiertäminen, mitä aiempi tutkimus ei ole tuonut esiin. Ulkomaalaiset eivät tähdänneet ruotsalaisen lainsäädännön kehittämiseen, vaan se oli eräänlainen kauppakomppanioiden tarjoama sivutuote. Ruotsin ensimmäiset kauppakomppaniat olivat organisaatioita, joilla myös pyrittiin kontrolloimaan talouden epävarmuutta ja hillitsemään riskejä sekä yhtenäistämään vientikäytäntöjä. Tutkimukseni todistaa, että oikeudellinen muutos lähti käytännön tarpeista, eikä vieraassa oikeusympäristössä kehittyneellä mallilla ollut jatkuvuutta ilman tämän huomioimista. Kauppakomppaniat privilegioineen edustavat Ruotsissa ensimmäistä itsenäisyyteen pyrkinyttä taloudellista organisaatiota, jossa kasvottomuuteen perustunut osakeyhtiön osakkuus oli välttämätöntä kansainvälisessä kaupassa menestymiselle.
Subject: oikeushistoria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
LAIVOJEN.pdf 1.517Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record