Does class placement matter? : Students with special educational needs in regular and special classes

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6392-9
Title: Does class placement matter? : Students with special educational needs in regular and special classes
Author: Hienonen, Ninja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-09-25
Belongs to series: Kasvatustieteellisiä tutkimuksia - URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6392-9
http://hdl.handle.net/10138/318683
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Faced with a diverse student population, schools assign student into classes of different size and composition. These placements can have consequences on learning and teaching and they are often referred to as compositional effects. Consequently, in this study I treated students in clusters (classes in schools) with a hypothesis that students can expect to have different levels of performance depending on the class they are assigned to. The main focus was on students with special educational needs (SEN), and on the question of how they are affected by the class placement. The aim of the study was to discern the class-level effects, specifically, class size and the proportion of students with SEN in regular classes, and to explore the effect of the placement by comparing regular and special classes. Data were drawn from two longitudinal large-scale learning to learn assessment studies representing both primary (N = 896) and lower secondary education (N = 5368). Data were analyzed with multilevel regression models. Furthermore, quasi-experimental design was created using propensity score matching. The results of this study confirmed that on average, students with SEN were placed in smaller classes, however, the size of a class as such had no effect on their performance in cognitive tasks. Furthermore, the average performance level in regular classes with students with SEN was lower than in classes without students with SEN, and the effect remained significant even after the initial differences were controlled for. Students with SEN seemed to benefit from the other students with SEN placed in the same classroom. In addition, the results suggested a tendency to create more homogeneous classrooms as less-achieving students without SEN were placed together with students with SEN. When the differences among students with SEN placed in two distinct educational settings, special and regular classes were explored, no differences in any cognitive tasks were detected. However, students in special classes received higher grades in some core subjects, and that calls for more research on grading practices in different classroom contexts. The findings also revealed differences in learning motivation across the two settings. The purposeful sorting of all students, not only students with SEN into classrooms was confirmed with this study. The results also implied a hidden tracking system within schools. It is evident that assigning students into classrooms is far from neutral act, and that there can be some unintentional consequences. The criteria that are used in assigning students to classes should be discussed in an explicit manner and the schools and administrators should be aware of the possible consequences of different placement decisions.Hallitakseen heterogeenistä oppilasjoukkoa koulut jakavat oppilaita eri kokoisiin ja erilaisin perustein ryhmiteltyihin luokkiin. Näillä opetuspaikkaratkaisuilla on yhteys oppimiseen ja opettamiseen. Tätä yhteyttä voidaan kutsua luokkakomposition vaikutukseksi. Tässä tutkimuksessa oppilaita käsitellään koululuokkien mukaisissa ryhmissä ja keskitytään pääosin tehostettua tai erityistä tukea saavien oppilaiden toteutuspaikkaratkaisuihin. Tutkimus testaa hypoteesia, jonka mukaan oppilaan oppimistulosten voidaan olettaa osin riippuvan siitä, millaisessa luokassa oppilas opiskelee. Asiaa tarkastellaan luokkakoon ja luokanmuodostuksen näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan erityistä tukea saavia oppilaita suhteessa siihen, ovatko he yleisopetuksen luokilla vai erityisluokalla. Aineistona käytetään pitkittäistutkimuksena kerättyjä oppimaan oppimisen oppilasaineistoja perusopetuksen ala- ja yläluokilta (N = 896 ja N = 5368). Analyysimenetelmänä käytetään pääosin monitasomallinnusta. Lisäksi luodaan kvasikokeellinen asetelma hyödyntäen parinkaltaistustekniikkaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tukea saavat oppilaat opiskelevat keskimäärin pienimmissä luokissa. Luokkakoolla ei kuitenkaan ollut suoraa yhteyttä oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä. Niissä yleisopetuksen luokissa, joissa opiskeli tukea saavia oppilaita, luokkatasoinen suoriutuminen osaamistehtävissä oli keskimäärin heikompaa kuin muilla luokilla ja tämä yhteys säilyi, vaikka oppilaiden väliset lähtökohtaiset osaamiserot huomioitiin. Tukea saavat oppilaat näyttivät hyötyvän siitä, että samassa luokassa oli muitakin tukea saavia oppilaita. Lisäksi tulokset antoivat viitteitä siitä, että koulut jakavat oppilaita luokkiin pyrkien luomaan mahdollisimman yhtenäisiä luokkia. Oppilaat, jotka opiskelivat yleisopetuksen luokissa yhdessä tukea saavien oppilaiden kanssa, erosivat muiden oppilaiden luokista heikommalla lähtötasollaan. Erityistä tukea saavat oppilaat eivät eronneet osaamistehtävissä sen perusteella, opiskelivatko he pääsääntöisesti yleisopetuksen luokalla vai erityisluokissa. Erityisluokilla oppilailla oli kuitenkin korkeampia arvosanoja. Tämä tulos osoittaa selkeän lisätutkimuksen tarpeen arviointikäytänteisiin liittyen. Lisäksi oppilaiden oppimismotivaatiossa havaittiin eroja. Tämä työn perusteella voidaan todeta, että tukea saavien oppilaiden toteutuspaikkaratkaisut koskettavat kaikkia oppilaita. Tulokset antoivat myös viitteitä piilevistä tasoryhmien kaltaisista ryhmittelyistä. Selvää on, että kouluilla on oltava keinoja hallita moninaista oppilasjoukkoa luokanmuodostuksen keinoin. On kuitenkin tiedostettava, että näillä opetuspaikkaratkaisuilla voi olla ennalta-arvaamattomia seurauksia. Nämä seuraukset on hyvä tiedostaa kouluissa ja keskustella niistä avoimesti.
Subject: erityispedagogiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Doesclas.pdf 1.222Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record