Muutokset epilepsiakohtauksissa, työtilanteessa ja tiedonkäsittelyssä sekä työtilannetta ennustavat tekijät epilepsialeikkauksen jälkeen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202008273921
Title: Muutokset epilepsiakohtauksissa, työtilanteessa ja tiedonkäsittelyssä sekä työtilannetta ennustavat tekijät epilepsialeikkauksen jälkeen
Author: Kantele, Oona
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202008273921
http://hdl.handle.net/10138/318693
Thesis level: master's thesis
Degree program: Psykologian maisteriohjelma
Master's Programme in Psychology
Magisterprogrammet i psykologi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Epilepsialeikkaus on tehokas hoito lääkeresistentissä epilepsiassa ja kohtausten vähenemisen lisäksi leikkaus vaikuttaisi edistävän myös epilepsiaa sairastavien työtilannetta. Työtilannetta leikkauksen jälkeen ennustavat aiempien tutkimusten perusteella kohtausten määrä ja monet psykososiaaliset taustatekijät, mutta ne eivät selitä kaikkia työtilanteessa ajan myötä tapahtuvia muutoksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, selittääkö leikkauksen jälkeinen tiedonkäsittelytoimintojen taso tai tasossa tapahtunut muutos työtilanteen vaihtelua kaksi vuotta leikkauksen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin kohtausten määrässä, työtilanteessa ja tiedonkäsittelytoiminnoissa tapahtuneita muutoksia leikkauksen jälkeen verrattuna leikkausta edeltävään aikaan. Tähän rekisteritutkimukseen kerättiin tiedot 46:lta epilepsialeikkauspotilaalta HUS Neurokeskuksen sairauskertomuksista ja HUS Neuropsykologian tutkimuspöytäkirjoista. Leikkauksen jälkeistä työtilannetta ennustavia tekijöitä tutkittiin logistisilla regressioanalyyseilla sekä yksittäin että monimuuttujamallilla. Kaksi vuotta epilepsialeikkauksen jälkeen tutkittavista 83 % oli täysin kohtauksettomia. Työtilanne oli parantunut tilastollisesti merkitsevästi ja 13 % ennen leikkausta työelämän ulkopuolella olleista oli töissä tai opiskeli leikkauksen jälkeen. Tiedonkäsittelytoiminnoissa tapahtui korkeintaan pieniä muutoksia leikkauksen myötä. Työtilannetta eivät ennustaneet mitkään tiedonkäsittelytoimintojen muutokset, mutta leikkauksen jälkeen mitatuista tiedonkäsittelytoiminnoista kielellinen päättely (Samankaltaisuudet) ja Sanasujuvuus olivat yhteydessä työtilanteeseen, vaikka vain kielellinen päättely säilyi tilastollisesti merkitsevänä monimuuttujamallissa. Kohtauksien määrä ei ollut yhteydessä työtilanteeseen kaksi vuotta leikkauksen jälkeen. Taustatekijöistä työtilannetta selittivät parhaiten työtilanne ennen leikkausta ja epilepsialääkitys leikkauksen jälkeen. Tämä tutkimus tukee aikaisempia havaintoja siitä, ettei pelkästään kohtaustilanteen paraneminen riitä selittämään työtilannetta epilepsialeikkauksen jälkeen, vaan työtilanteen taustalla on todennäköisesti myös muita selittäviä tekijöitä. Tiedonkäsittelytoiminnoilla ei kuitenkaan näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta työtilanteeseen epilepsialeikkauspotilailla kaksi vuotta leikkauksen jälkeen, vaan parhaiten työtilannetta tässä tutkimuksessa selittivät työtilanne ennen leikkausta ja epilepsialääkityksen määrä.Epilepsy surgery is an effective treatment in drug-resistant epilepsy and in addition to seizure reduction, surgery also seems to improve employment among epilepsy patients. While seizures and many psychosocial factors predict the employment outcome after epilepsy surgery, not all changes in employment observed over time can be attributed to these factors. This study investigated whether the level of cognitive functions or changes in cognitive functions predicted employment two years after the surgery. Furthermore, the study investigated whether changes in epileptic seizures, employment and cognitive functions could be observed after the surgery in comparison to pre-surgery level. For this registry study, data of 46 epilepsy surgery patients was acquired from medical reports and neuropsychological test records of HUS Neurocenter Neuropsychology unit. Predictors of postoperative employment were analyzed with univariate and multivariate logistic regression analysis. In this study 83% of the patients were seizure-free two years after the surgery. Employment status improved statistically significantly and 13 % of the patients not working preoperatively were employed or studying after the surgery. No change or only small changes were observed in cognitive functions after the surgery when compared to preoperative level. None of the changes in cognitive functions predicted employment after the surgery, but of the postoperative cognitive functions verbal reasoning (Similarities) and verbal fluency were significant predictors of postoperative employment, even though only verbal reasoning remained statistically significant in multivariate analysis. Seizure frequency was not associated with employment two years after the surgery. Of psychosocial factors employment pre-surgery and the number of antiepileptic drugs used were the strongest predictors of employment after the surgery. This study supports the earlier observations that good seizure outcome is not alone sufficient to explain the employment outcome after the surgery, but other predictors are likely to have an influence on employment as well. However, cognitive functions do not appear to have a significant effect on postoperative employment two years after the surgery, instead postoperative employment is best explained by preoperative employment and the number of antiepileptic drugs used.
Subject: neuropsykologia
kognitio
työkyky
epilepsialeikkaus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kantele_Oona_progradu_2020.pdf 650.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record