Pikkuvasikan kivun tunnistaminen ja hoito

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Veterinärmedicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Aminoff, Nea
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202009034020
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/319026
dc.description.abstract Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tuoda esiin kivun havaitsemiseen käytettyjä menetelmiä sekä esitellä kivun hoitovaihtoehtoja pikkuvasikoilla. Kipu on subjektiivinen tunne, jota on hyvin vaikea tutkia. Eläimet eivät pysty sanallisesti ilmaisemaan kokemaansa kipua, joten on kehitettävä muita menetelmiä kivun tunnistamiseksi. Elimistö reagoi kipuun sympaattisen hermoston aktivoitumisella, minkä seurauksena muun muassa sydämen syke ja hengitystiheys kohoavat, sekä veren stressihormonin kortisolin eritys lisääntyy. Kipu voi myös muuttaa eläimen käyttäytymistä. Erityisesti näitä asioita seuraamalla voidaan arvioida eläinten kokemaa kipua. Käyttäytymismuutosten arviointi on tilalla käytännöllisempää ja arvioinnin voi suorittaa eläintä häiritsemättä. Vastasyntyneillä elimistö kehittyy vielä syntymän jälkeen, samoin hermosto ja kipurata. Voimakas kipu voi aiheuttaa pysyviäkin muutoksia herkkään ja hyvin muovautuvaiseen järjestelmään, johtaen muutoksiin kivun aistimisessa. Vasikoille alle kuukauden ikäisenä tehtäviä kivuliaita toimenpiteitä ovat nupoutus sekä kastraatio. Tutkimuksissa on todettu riittävän kivunlievityksen olevan tarpeellista. Rauhoitus toimenpiteeseen, paikallispuudutus sekä tulehduskipulääkkeen anto vähentävät kipuun liittyviä käyttäytymismuutoksia kontrolliryhmiin verrattuna. Kivuliaiden toimenpiteiden lisäksi tulehduksellisten sairauksien sekä poikimavaikeuden on todettu aiheuttavan kipua vasikalle. Kipulääkittyjen vasikoiden on todettu parantuvan ripulista sekä hengitystieinfektiosta paremmin kuin lääkitsemättömien vasikoiden. Synnytyksen jälkeisen kivunhoidon on todettu auttavan avustetusti syntyneiden vasikoiden elinvoimaisuutta, mutta kipulääkkeen lisäksi riittävä hyvälaatuisen ternimaidon saanti on tärkeää vasikan tulevaisuuden kannalta. Nautojen ja vasikoiden kivun tutkimista on lisännyt huoli tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Kivuliaiden toimenpiteiden tekemistä ilman kivunlievitystä ei enää suositella ja kivunlievityksen tärkeys on tullut myös tuottajien tietoisuuteen. Paljon on vielä tehtävää, sillä varsinkin hyvin nuorille tuotantoelämille rekisteröityjä kipulääkkeitä on vähän ja tarvitaan lisää tutkimustietoa ennen kuin uusia voidaan tuoda markkinoille. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject pikkuvasikka fi
dc.subject kipu fi
dc.subject kipurata fi
dc.subject vastasyntynyt fi
dc.subject tulehduskipulääke fi
dc.subject nupoutus fi
dc.subject kastraatio fi
dc.subject poikimavaikeus fi
dc.subject nosiseptio fi
dc.title Pikkuvasikan kivun tunnistaminen ja hoito fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202009034020
dc.subject.degreeprogram Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Degree programme in veterinary medicine en
dc.subject.degreeprogram Utbildningsprogrammet i veterinärmedicin sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
aminoff_nea_lisensiaatintutkielma_2020.pdf 1.479Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record