Säästöjä ja kansainvälisten sopimusten noudattamatta jättämistä : peruskoulua koskeva inkluusiokeskustelu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla vuosina 2009-2019

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009094065
Title: Säästöjä ja kansainvälisten sopimusten noudattamatta jättämistä : peruskoulua koskeva inkluusiokeskustelu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla vuosina 2009-2019
Alternative title: Savings and non-compliance with international agreements : inclusion discussion of comprehensive school at the Helsingin Sanomat newspaper opinion column in 2009-2019
Author: Lehtonen, Jarno
Other contributor: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009094065
http://hdl.handle.net/10138/319192
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Erityispedagogiikka
Specialeducation
Specialpedagogik
Abstract: Tässä artikkelimuotoisessa pro gradu -tutkielmassa selvitetään peruskoulua koskevan inkluusion ympärillä käytävää keskustelua, analysoiden aiheesta julkaistuja mielipidekirjoituksia Helsingin Sa-nomissa vuosina 2009-2019. Tutkielma sai innoituksensa kansainvälisestä MAPS (Mixed classes And Pedagogical Solutions) -hankkeesta, jossa selvitetään yhteiskunnallisesta näkökulmasta koulu-jen mahdollisuuksia vastata inkluusion haasteeseen. Tutkimuksen kivijalkana toimi vuonna 1994 allekirjoitettu Salamancan sopimus, jossa Suomi si-toutui edistämään koulutuksellista inkluusiota. Mielipidekirjoitusten pohjalta oli tarkoitus selvittää, millaista kuvaa inklusiivisesta koulusta kirjoituksissa rakennettiin, miten eri kirjoittajaryhmien nä-kemykset erosivat toisistaan ja miten inkluusioajatuksen ydin, ihmisoikeudet ja ihmisarvo näkyivät kirjoituksissa. Tutkimuksen kannalta olennainen ja ajankohtainen aihe oli myös vuonna 2011 voi-maan astunut kolmiportaisen tuen malli, jolla peruskoulua lähdettiin viemään inklusiivisempaan suuntaan. Tutkimuksessa analysoitiin 94 mielipidekirjoitusta, joiden tuottaman informaation avulla oli mah-dollista lisätä ymmärrystä, miten inkluusio määrittyy julkisessa keskustelussa. Mielipidekirjoituksissa käsitys inkluusiosta rakentui erityisopetuksen ja yleisopetuksen välisestä suhteesta. Koulusta luotiin kuvaa, jossa käytössä olevat resurssit sekä opettajien jaksaminen ja ammattitaidon riittävyys eivät kohtaa inkluusion haasteen kanssa. Lopulta inkluusioajatuksen yti-meen, ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon kiinnitettiin huomiota melko vähän. Haastavimpana esteenä inklusiivisen koulun toteuttamiselle nousi esiin lasten ja nuorten käyttäytymisen ongelmat. Tutki-musaineiston perusteella inkluusiota ei pyrkimyksenä vastustettu, mutta vaikuttaa siltä, että sen to-teuttamiseen ei riitä voimavaroja resurssipulan vuoksi. Tämä näyttäisi aiheuttavan vastareaktion, jossa monien ajatukset kääntyvätkin päinvastaiseen, eksklusiiviseen suuntaan. Etenkin oppituntien järjestyksenpitoon kaivataan uusia keinoja, jotta kaikkien oppiminen mahdollistuisi. Tutkimuksesta laadittu artikkeli ”Säästöjä ja kansainvälisten sopimusten noudattamatta jättämistä. Peruskoulua koskeva inkluusiokeskustelu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla vuosina 2009-2019” on tarkoitus julkaista NMI-Bulletin lehdessä syksyllä 2020.This article-based master’s thesis describes and examines the debate around the comprehensive school through the concept of inclusion. The material was obtained from the opinion pieces, published in the newspaper Helsingin Sanomat in 2009-2019. The dissertation was inspired by the international MAPS (Mixed classes And Pedagogical Solutions) project, which explores the opportunities of schools to meet the challenge of inclusion from a societal perspective. The cornerstone of the dissertation was the Salamanca Statement signed in 1994, in which Finland made a commitment to improve the educational inclusion. The aim was to find out, how inclusive school is constructed in opinion pieces, how the views of different groups of writers differed from each other, and how the core of the idea of inclusion – human rights and dignity – were reflected in the writings. An essential - and also timely - topic of discussion for the dissertation was the three-tier support model that came into force in 2011, which took the comprehensive school into more inclusive direction. In total, 94 opinion pieces was analysed in this study, to increase under-standing of how inclusion is defined in public discussion. Based on the opinion pieces, the inclusion was strongly linked to the relationship between the special and general education. The school was described as a place where the resources available, as well as the resilience and adequacy of teachers, do not meet the challenge of inclusion. In the end, relatively little attention was paid to the core of the idea of inclusion, human rights and dignity. The most challenging barrier for implementing the inclusive school was the behavioral problems. Based on the research data, inclusion was not opposed as an endeavour, but it seems that there are no possibilities to implement it due the lack of resources. This seems to cause a backlash, that turns many thoughts to the opposite, an exclusive direction. To secure everyone’s learning, new ways of discipline are needed. Research article “Savings and non-compliance with international agreements. Inclusion discussion of comprehensive school at the Helsingin Sanomat newspaper opinion column in 2009-2019” is to be published in the NMI-Bulletin magazine in autumn 2020.
Subject: Inkluusio
Integraatio
Peruskoulu
Mielipidekirjoitus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Lehtonen_Jarno_tutkielma_2020.pdf 385.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record