Erityisopettajan ja kehitysvammaisen lapsen välinen vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa : päivittäiset vuorovaikutustilanteet erityisryhmissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009094060
Title: Erityisopettajan ja kehitysvammaisen lapsen välinen vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa : päivittäiset vuorovaikutustilanteet erityisryhmissä
Author: Jukkala, Silja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009094060
http://hdl.handle.net/10138/319194
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Varhaiskasvatus
Early Education
Förskolepedagogik
Abstract: Tavoitteet Tutkielma kohdistuu varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja kehitysvammaisen lapsen väliseen vuorovaikutukseen varhaiskasvatuksen erityisryhmissä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten opettaja sitoutuu vuorovaikutukseen lapsen kanssa eri tilanteissa sekä millä tavoin opettajan ja lapsen välinen vuorovaikutus on vastavuoroista. Tutkielma perustuu sosiaalisen vuorovaikutuksen teorioihin. Menetelmät Tutkielmaan valikoitui etnologinen lähestymistapa, sillä tavoitteena oli kuvata opettajan ja lapsen välistä vuorovaikutusta luonnollisissa tilanteissa. Aineisto kerättiin kolmesta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen erityisryhmästä videoimalla opettajan ja lapsen välisiä vuorovaikutustilanteita. Aineistoa tuli yhteensä 351 videotallennetta, joiden yhteispituus oli 4 tuntia. Analyysiin rajautui videomateriaalia 2 tuntia 42 minuuttia. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla kahden vaiheen kautta. Ensin opettajan sitoutuneisuutta vuorovaikutukseen lapsen kanssa analysoitiin käyttämällä Suhosen (2009) soveltamaa opettajan kannustavan ohjaamisen arviointi eritystä tukea tarvitsevan lapsen kanssa työskennellessä -lomaketta, joka perustuu Pascallin (1995) AES (adult engagement scale) asteikkoon. Tämän jälkeen 17 videotallennetta analysoitiin soveltavaa keskustelunanalyysia hyödyntäen. Videoiden litteraateista tarkasteltiin sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentumisen elementtejä, opettajan ja lapsen vuorovaikutusaloitteita ja niihin vastaamista sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen muodostumista. Tulokset ja johtopäätökset Opettajien sitoutuneisuus vuorovaikutuksessa lapsen kanssa vaihteli tilannesidonnaisesti. Sitoutuneisuus oli vahvinta ohjatussa toiminnassa ja heikointa perushoidon tilanteissa. Onnistunut vuorovaikutus muodostui, kun opettaja heittäytyi vuorovaikutustilanteeseen, mahdollisti lapsen oman ilmaisun, osasi lukea lapsen vuorovaikutusaloitteita ja vastata niihin. Puhetta korvaavien ja tukevien menetelmien (AAC) käyttö vahvisti kommunikaatiota. Kaikista aidoin vastavuoroinen yhteys opettajan ja lapsen välille rakentui odotushetkissä, joissa muodostui opettajan ja lapsen spontaania yhteisleikkiä. Vuorovaikutustilanne opettajan ja kehitysvammaisen lapsen välillä rakentuu osaavamman vuorovaikutuskumppanin eli opettajan pedagogisen toiminnan varaan. Yhteisen vuorovaikutuksen rakentuminen vaatii aikaa ja herkkyyttä tunnistaa lapsen yksilöllinen vuorovaikutuksen tapa.Aims The purpose of this study is to describe the interaction between a special education teacher and a child with a developmental disability in special needs groups. The aim of the study is to find out how the teacher engages interaction with the child in different situations, and how the reciprocal interaction manifests. The study is based on theories of social interaction. Methods The ethnological approach was chosen, as the aim of the study was to describe the interaction between the teacher and child in everyday situations. The data was collected from three special needs groups in early childhood education, in the Helsinki metropolitan area. The data included 351 video recordings, about 4 hours in total. The analysis was limited to 2 hours 42 minutes of video. Data was analyzed in two steps. First the teachers´ engagement to interaction with the child was analyzed using the Suhonen's (2009) form, which is based on the AES (adult engagement scale) developed by Pascall (1995). Then the 17 video literates were analyzed with conversational analysis. The analysis focused on the elements of social interaction, teacher-child interaction initiatives, responding to initiatives and the formation of reciprocal interaction. Findings and conclusions Teachers’ engagement to interaction with the child varied according to situation. Engagement was strongest in teaching activities and weakest in care situations. Successful interaction was formed when the teachers were able to throw themselves in, enable the child's natural initiatives and succeed in recognizing and responding to them. The use of augmentative and alternative communication (AAC) strengthened the interaction. Most genuine connection was formed in idle moments, when spontaneous plays formed between teacher and child. Interaction between a teacher and a child with developmental disabilities is built on the pedagogical activities of the more skilled interaction partner, the teacher. Forming a connection takes time and sensitivity in recognizing the natural interaction methods of the child.
Subject: erityinen tuki
sosiaalinen vuorovaikutus
sitoutuneisuus
vastavuoroisuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Jukkala_Silja_tutkielma_2020.pdf 778.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record