Itsesäätelytaito osana vahvuuskasvatusta : alakoulun opettajien käsityksiä oppilaiden itsesäätelytaidosta ja sen tukemisesta

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009094053
Julkaisun nimi: Itsesäätelytaito osana vahvuuskasvatusta : alakoulun opettajien käsityksiä oppilaiden itsesäätelytaidosta ja sen tukemisesta
Toissijainen nimi: Self-regulation as part of positive education : primary school teachers’ perceptions of students self-regulation and its support
Tekijä: Kärkäs, Suvi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009094053
http://hdl.handle.net/10138/319198
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Koulutusohjelma: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Opintosuunta: Luokanopettaja (kasvatuspsykologia)
Class Teacher (educational psychology)
Klasslärare (pedagogisk psykologi)
Tiivistelmä: Tiivistelmä - Referat - Abstract Tässä tutkimuksessa kuvataan #uuttakoulua-hankkeen vahvuuskoulutuksiin osallistuneiden alakoulun opettajien käsityksiä oppilaiden itsesäätelytaidon kehityksestä ja kehityksen tukemisesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten opettajat määrittelevät itsesäätelytaidon. Itsesäätelyä on tutkittu teoreettisesti useista eri lähtökohdista, mikä osaltaan selittää käsitteen laajan määritelmän ja määrittelyn haasteet (Aro, 2011a, 10). Positiivisen psykologian tutkimuksissa tehty luonteenvahvuusluokitus tarjoaa terminologiaan uuden näkökulman, jossa itsesäätely nähdään vahvuutena. Positiivista psykologiaa koulussa ilmentävä vahvuuskasvatus puolestaan antaa uusia välineitä oppilaiden itsesäätelytaidon tukemiseen. (Peterson & Seligman, 2004, 30; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen, 2016, 69.) Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto hankittiin haastattelemalla seitsemää #uuttakoulua-hankkeen vahvuuskoulutuksiin aktiivisesti osallistunutta opettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina maaliskuun 2020 aikana. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen tärkeimpinä tuloksina ilmeni, että opettajilla ei ollut antaa itsesäätelylle yksiselitteistä määritelmää, vaan sitä kuvattiin erilaisten osataitojen ja konkretian kautta. Itsesäätelyn sosioemotionaalinen ulottuvuus täydensi tässä tutkimuksessa aiempaa Aron (2011) itsesäätelyn määritelmää (Aro, 2011a, 10). Lisäksi tulokset osoittavat, että opettajien käsitykset oppilaiden itsesäätelytaidon kehityksestä sisälsivät Dweckin (2006) mindset-teorian mukaisesti kasvun asennetta ja muuttumatonta asennetta. (Dweck, 2006, 6). Osa opettajista piti itsesäätelyä kehittyvänä taitona, kun taas osalle se merkitsi synnynnäistä ominaisuutta, jonka kehitykseen ei voida koulussa vaikuttaa. Tulokset osoittavat, että vahvuuskasvatus on alkanut löytää sijaa opetuksessa ja oppilaiden itsesäätelytaitoa tuetaan varsin monipuolisin keinoin koulun arjessa. Opettajien ajattelutavoissa elää kuitenkin edelleen muuttumattoman ajattelutavan mukaisia käsityksiä, ja esimerkiksi kasvatuskumppanuuden tukemiseen tarvitaan lisää välineitä. Tutkimuksen erityisenä arvona voidaan nähdä sen tarjoama tieto koulutuksille siitä, miten koulutuksia tulisi jatkossa kehittää eteenpäin. Toisaalta tutkimus herättää pohtimaan, miten yksittäisillä täydennyskoulutuksilla voidaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Tulevaisuutta ajatellen voidaan arvioida opettajankoulutuksen roolia tulevien opettajien kasvun asenteen omaksumisessa, ja toisaalta tarkastella opettajankoulutuksen mahdollisuuksia tarjota opiskelijoille parempia valmiuksia oppilaiden itsesäätelytaidon tukemiseen.Tiivistelmä - Referat - Abstract This study describes the perceptions of primary school teachers who participated in the strength training of the #newschool project about the development of students' self-regulatory skills and supporting development. In addition, the study examines how teachers define self-regulation skills. Self-regulation has been theoretically examined from several different starting points, which partially explains the broad definition of self-regulation and the challenges of defining the concept (Aro, 2011a, 10). The character strength classification made in the studies of positive psychology offers a new perspective on terminology in which self-regulation is seen as a strength. Strength education, which embodies positive psychology in school, in turn provides new tools to support students’ self-regulatory skills. (Peterson & Seligman, 2004, 30; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen, 2016, 69.) This study was conducted as a qualitative study. The material was obtained by interviewing seven teachers who actively participated in the strength training of the #newschool project. The interviews were conducted as individual interviews during March 2020. Theoretical content analysis was used as the method of data analysis. The main results of the study revealed that teachers did not have an unambiguous definition for self-regulation, rather they described it through various sub-skills and concrete examples. The socioemotional dimension of self-regulation complemented the previous definition of self-regulation by Aro (2011) in this study (Aro, 2011a, 10). In addition, the results showed that teachers' perceptions of the development of students’ self-regulatory skills include growth mindset and mixed mindset, according to Dweck’s (2006) Mindset theory (Dweck, 2006, 6). Some teachers saw self-regulation as an evolving skill, while for some it meant an innate ability, whose development can not be further influenced in school. The results show that strength education has begun to find a place in teaching and students' self-regulatory skills are supported in quite a variety of ways in everyday school life. However, teachers' mindsets still reflect mixed mindset, and more tools are needed to support, for example, educational partnerships. The special value of the research can be seen in the information it provides to trainings on how they should be further developed in the future. On the other hand, the research raises the question of how occasional trainings can have an influence on attitudes and activities. Looking to the future, the role of teacher education in embracing the growth attitude of future teachers can be assessed, and on the other hand, the potential of teacher education to provide students with better skills to support students’ self-regulatory skills can be examined.
Avainsanat: Positiivinen psykologia
vahvuuskasvatus
luonteenvahvuudet
itsesäätely


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot