Peruskoulun äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavat kirjastopalveluiden käyttäjinä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education en
dc.contributor Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning sv
dc.contributor.author Suorsa, Minna
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202009094061
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/319203
dc.description.abstract Tavoitteet. Suomalaiset lapset ja nuoret menestyvät kansainvälisissä lukutaitotesteissä verraten hy-vin, mutta erityisesti heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt. Lisäksi suomalaisten lasten ja nuorten sitoutuminen lukemiseen sekä lukuharrastus ovat vähentyneet. Erityisesti kokonaisten kir-jojen lukeminen on vähentynyt. Opettajat luetuttavat kokonaisia kirjoja opetuksessaan, mutta ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että edes äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla luettaisiin kokonai-sia kirjoja. Kirjallisuuden lukemisen lisäksi myös kirjaston käyttö kuuluu perusopetuksen opetus-suunnitelman perusteiden tavoitteisiin. Opetussuunnitelmassa ei kuitenkaan määritetä, kuinka usein ja millaisessa kirjastossa opettajan pitäisi oppilaidensa kanssa vierailla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kirjastopalveluita äidinkieltä ja kirjallisuutta peruskoulussa opetta-vat käyttävät opetuksessaan tai sen valmistelussa ja kuinka usein. Lisäksi tavoitteena on saada sel-ville, miksi äidinkieltä ja kirjallisuutta peruskoulussa opettavat eivät voi käyttää kirjastopalveluita niin usein kuin haluaisivat ja miten heidän kirjastopalveluiden käyttöään voisi lisätä. Menetelmät. Aineistonani käytin Lukuklaani-hankkeessa tehtyjä alkukartoituskyselyitä. Käytössäni oli 884:n alakoulun opettajan sekä 407:n yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan vastauk-set, joissa he kuvasivat kirjastopalveluiden käyttöään opetuksessa ja sen valmistelussa. Tutkimus-metodinani käytin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Lisäksi kuvasin aineistoa myös määrällisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Alakoulun opettajat ja yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat eivät voi käyttää kirjastopalveluita opetuksessaan tai sen valmistelussa niin usein kuin haluaisivat. Käyttämättömyyden syyt ovat konkreettisia ja liittyvät kunnan- ja kaupunginkirjastoihin, kirjasto-autoihin sekä koulu- ja luokkakirjastoihin. Nämä olivat myös yleisimmät opettajien käyttämät kir-jastopalvelut. Käyttöä rajoittavia tekijöitä pystyttäisiin purkamaan resursoimalla kunnan ja koulun kirjastopalveluihin paremmin. fi
dc.description.abstract Aims. Finnish children and youth are succeeding in the international reading tests quite well but especially amount of weak readers has increased. In addition, the commitment of Finnish children and young people to reading and reading as a hobby have decreased. In particular, reading of entire books has declined. Some students read whole books in their mother tongue and literature classes, but it is not self-evident that it happens in every teachers’ class. In addition to reading the literature, the use of the library services is also one of the goals of the National Core Curriculum for Basic education. The National Core Curriculum does not define how often teachers should visit some kind of library with their students. The aim of this study is to find out what library services mother tongue and literature teachers in Basic education use in their teaching or preparation of it and how often they use those. Additionally, the aim is to find out why mother tongue and literature teachers can not use library services as often as they would like to. I will also find solutions to increase their use of library services. Methods. This study is based on the data on the Lukuklaani research project. I used the answers of 884 teachers from primary schools and 407 answers from mother tongue and literature teachers from secondary schools. In their answers to the survey, they described their use of library services in their teaching or preparation of it. The data were analyzed by qualitative content analysis and also described by quantitative methods. Results and conclusions. This study showed that teachers working in primary schools and secondary school mother tongue and literature teachers cannot use the library services as often as they would like to. The barriers to use library services are concrete and related to public libraries, book buses and school or classroom libraries. Those were also the most used library services by the teachers in this study. The barriers to use library services could be demolished by putting enough resources to both public and school libraries. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject kirjallisuuskasvatus
dc.subject kirjastokasvatus
dc.subject lukeminen
dc.subject kirjastot
dc.subject Lukuklaani
dc.title Peruskoulun äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavat kirjastopalveluiden käyttäjinä fi
dc.title.alternative Mother tongue and literature teachers as a library service users en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Kasvatustiede fi
dc.subject.discipline Education en
dc.subject.discipline Pedagogik sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202009094061

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Suorsa_Minna_progradu_2020.pdf 606.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record