Temperamentin yhteys 7–11-vuotiaiden lasten internalisoivaan oireiluun

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Järvinen, Aurora
dc.date.accessioned 2020-09-16T10:26:57Z
dc.date.available 2020-09-16T10:26:57Z
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202009164121
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/319399
dc.description.abstract Tavoitteet. Internalisoivalla oireilulla tarkoitetaan sisäänpäinkääntynyttä mielenterveysoireilua, jonka tyypillisimpiä ilmenemismuotoja ovat masennus- ja ahdistusoireet. Lapsuusiässä alkavaan internalisoivaan oireiluun liittyy haitallisia kumulatiivisia seurauksia sekä kroonistumisen riski. Sairastumisriskin kaventamisen näkökulmasta keskeistä on ymmärtää internalisoivan oireilun varhaisia riskitekijöitä. Temperamentin yhteys internalisoivaan oireiluun on tunnistettu, mutta pitkittäistutkimuksissa tarkasteluaikavälit ovat rajautuneet pääosin varsin lyhyisiin ajanjaksoihin. Tieto varhaisten temperamenttipiirteiden kyvystä ennustaa internalisoivaa oireilua selkeästi myöhemmin kouluiässä on siis edelleen niukkaa. Tällä hetkellä ei myöskään tiettävästi ole tutkimustietoa siitä, miten piirteiden muuttuminen ja toisaalta piirteiden pysyvyys lapsuusvuosina selittävät internalisoivan oireilun riskiä kouluiässä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko varhaista temperamenttia mahdollista pitää kouluiän internalisoivan oireilun tunnistettavana riskitekijänä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan, miten temperamenttipiirteiden muuttuminen ja niiden pysyvyys ovat yhteydessä internalisoivan oireilun riskiin kouluiässä. Tutkimuksessa nojataan Rothbartin temperamenttiteorian mukaiseen temperamentin määritelmään. Menetelmät. Tutkimusotos oli osa laajempaa PREDO (The Prediction and Prevention of Preeclampsia and Intrauterine Growth Restriction) -seurantatutkimusta. Tämän tutkimuksen tutkimusotos koostui 919 lapsesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin vauvaiän (6 kk) ja kouluiän (7–11 vuotta) seurantoja. Vauvaiän seurannassa lasten äidit ja osa isistä (n = 581) arvioivat lapsen temperamenttia (Revised Infant Behavior Questionnaire). Kouluiän seurannassa äidit arvioivat lastensa temperamenttia (Temperament of Middle Childhood Questionnaire) ja internalisoivaa oireilua (Child Behavior Checklist sekä Strengths and Difficulties Questionnaire). Temperamentin ja internalisoivan oireilun välisiä yhteyksiä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla. Piirteiden muutos- ja pysyvyysanalyyseissa hyödynnettiin piirteiden residualisointia ja interaktioanalyyseja. Tulokset ja johtopäätökset. Erityisen selkeänä internalisoivan oireilun riskitekijänä näyttäytyi negatiivinen emotionaalisuus, jonka korkeaa tasoa voidaan pitää jo vauvaiässä myöhemmälle oireilulle altistavana riskitekijänä. Myös heikko vauvaiän itsesäätelykapasiteetti lisäsi tutkimuksen perusteella internalisoivan oireilun riskiä. Tutkimuksessa korostui temperamenttipiirteiden heikko pysyvyys vauvaiästä kouluikään ja piirteissä tällä aikavälillä tapahtuvat muutokset. Temperamentin muutoksilla oli pysyvyyttä suurempi selitysarvo internalisoivan oireilun riskin kannalta. Erityisesti negatiivisen emotionaalisuuden kasvu ja itsesäätelyn madaltuminen lapsuusvuosina lisäsivät oireilun riskiä. Ekstraversion osuus internalisoivan oireilun selittäjänä oli kaiken kaikkiaan vaatimaton, mutta matala piirteen taso läpi lapsuuden oli oireilun todennäköisyyttä jossain määrin kasvattava tekijä. Tutkimustulokset luovat mahdollisuuden varhaisen vaiheen riskitekijöiden tunnistamiselle, varhaiselle puuttumiselle ja oireilun ennaltaehkäisylle. fi
dc.description.abstract The aim of the study. Internalizing symptoms are mental health problems of which the most common forms are depression and anxiety. Internalizing symptoms emerging in childhood are associated with a risk of cumulating negative consequences and a tendency to become chronic. To narrow the risk of developing internalizing symptoms, it is crucial to understand their early risk factors. The association between temperament and internalizing symptoms has been demonstrated in earlier studies. However, longitudinal studies have typically examined these associations within relatively short time frames. Studies on the role of early temperament as a potential predictor of internalizing symptoms occurring later in school-age are scarce and insufficient. Also, due to a lack of research data, it is still unclear how temperamental change and stability of traits during childhood years explain the risk of school-age internalizing problems. This study examines the role of infant temperament in the etiology of school-age internalizing symptoms. The study also explores how the changes and the stability of temperament traits from infancy to school-age are associated with the risk of school-age internalizing symptoms. In this study, the definition of temperament is based on Rothbart’s temperament theory. Methods. The data of this study is a part of a larger follow-up study PREDO (The Prediction and Prevention of Preeclampsia and Intrauterine Growth Restriction). The sample consists of 919 children. In this study, data from the 6-month infancy assessment point and follow-up at the age of 7 to 11 years were used. Mothers and partly fathers (n = 581) assessed the child’s temperament with the Revised Infant Behavior Questionnaire at the age of 6 months. At the age of 7 to 11 years, mothers assessed the child’s temperament with the Temperament of Middle Childhood Questionnaire and internalizing symptoms with the Childhood Behavior Checklist and the Strengths and Difficulties Questionnaire. Associations between temperament traits and internalizing symptoms were examined with linear regression analyses. In terms of studying the stability and change of temperament traits, residualization and interaction analyses of traits were used. Results and conclusions. Negative emotionality appeared as a significant risk factor for internalizing symptoms; high levels of negative emotionality in infancy can be seen as an early risk factor for subsequent symptoms. Also, weak regulation capacity in infancy increases the risk of school-age internalizing symptoms. In this study, the stability of temperament traits was low and the role of temperamental change from infancy to school-age was highlighted. According to this study, changes in temperament traits explain the risk of internalizing problems more than the stability of the traits. An increase in negative emotionality and a decrease in effortful control during childhood years are associated with elevated risks of internalizing symptoms. The association between extraversion and internalizing symptoms was modest, but low levels of extraversion through childhood years slightly increase the possibility of symptoms. The results of this study create a possibility to recognize early risk factors, intervene at an early stage, and prevent the development of internalizing problems. en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject temperamentti
dc.subject internalisoiva oireilu
dc.subject masennus
dc.subject ahdistus
dc.subject lapsuus
dc.title Temperamentin yhteys 7–11-vuotiaiden lasten internalisoivaan oireiluun fi
dc.title.alternative Association between temperament and internalizing symptoms of 7–11-year-old children en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202009164121

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Järvinen_Aurora_Pro_Gradu_2020.pdf 672.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record