Koetun voinnin muutos kaksisuuntaisen mielialahäiriön kognitiivis-behavioraalisen ryhmäterapian aikana psykiatrisessa avohoidossa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009164118
Title: Koetun voinnin muutos kaksisuuntaisen mielialahäiriön kognitiivis-behavioraalisen ryhmäterapian aikana psykiatrisessa avohoidossa
Author: Hirvonen, Anna-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009164118
http://hdl.handle.net/10138/319407
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Tutkimusnäyttö kognitiivis-behavioraalisen terapian tuloksellisuudesta kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa on jossain määrin ristiriitaista. Lisäksi tiedetään, että sairaudenkulku kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on erittäin vaihteleva sekä yksittäisellä potilaalla että potilasryhmän sisällä Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, tapahtuuko koetussa voinnissa kokonaisuutena tai sen ulottuvuuksilla eli toimintakyvyllä ja sosiaalisella vuorovaikutuksella, oireilla ja ongelmilla, hyvinvoinnilla sekä riskeillä itselle ja muille mitattuna muutosta hoidon aikana. Lisäksi tarkasteltiin, onko ryhmiin osallistuneissa eroja koetulla voinnilla tarkasteltuna ennen hoidon alkua ja onko koetun voinnin muutos erilaista riippuen alkutilanteesta. Menetelmät. Tutkimus kohdennettiin vuosina 2013-2015 kognitiivis-behavioraalisen ryhmäterapian ryhmiin psykiatrisessa avohoidossa Helsingissä osallistuneisiin potilaisiin (N = 85). Koettua vointia (Core-OM) mitattiin ryhmäterapian alussa ja lopussa. Muutosta pistemäärissä tarkasteltiin toistomittausten monimuuttujavarianssianalyysin (MANOVA) avulla. Lisäksi tarkasteltiin yhdenmuuttujan varianssianalyysien avulla, mitkä koetun voinnin ulottuvuuksista (toimintakyky ja sosiaalinen vuorovaikutus, oireet ja ongelmat, koettu hyvinvointi ja riskit itselle ja muille) selittivät muutosta koetussa voinnissa. Tulokset ja johtopäätökset. Potilaiden koettu vointi koheni kognitiivis-behavioraalisen ryhmäterapian aikana. Koetun voinnin muutosta ryhmäterapian aikana selittivät muuttujista toimintakyky ja sosiaalinen vuorovaikutus sekä oireet ja ongelmat mutta eivät koettu hyvinvointi tai riskit itselle ja muille. Alkumittauksen perusteella havaittiin, että ryhmiin osallistuvien potilaiden voinnissa oli vaihtelua. Muutos oli erilaista riippuen siitä, millaista potilaan vointi oli alkumittauksessa eli alussa heikommin voineilla muutos oli suurempaa kuin paremmin voineilla. Jatkossa olisi tärkeää tarkastella sitä, ovatko esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi, aiempien sairausjaksojen määrä, rinnakkaissairastavuus tai kognitiivisen suoriutumisen heikentyminen yhteydessä siihen minkälaisesta psykososiaalisesta hoidosta potilas hyötyy ja pyrkiä kehittämään tuloksellisia hoitomuotoja erilaisille kaksisuuntaisen mielialahäiriön potilasryhmille.Aims. Previous research on cognitive-behavioral therapy for bipolar disorder is somewhat contradictory. It is also known that the course of bipolar disorder is heterogeneous both within and between patients. This study examined if there is change in global distress measure and which of the four domains (life functioning, problems/symptoms, subjective wellbeing or risk to self and to others) explain the change. Furthermore, it was examined whether there was variance in global distress between patients before treatment and if the change in global distress was different based on the score in beginning. Methods. This study focused on patients (N = 85) who participated in cognitive-behavioral group therapy for bipolar disorder in psychiatric outpatient care in Helsinki between 2013 and 2015. Global distress (Core-OM) was measured before and after treatment. The change in scores was examined using repeated measures MANOVA. Univariate analysis of variance was used as post-hoc method for examining which domains (life functioning, problems/symptoms, subjective wellbeing or risk to self and to others) explained the change. Results and conclusions. Global distress decreased during cognitive-behavioral group therapy. The change in global distress was explained by domains life functioning and problems/symptoms but not by subjective wellbeing or risk to self and to others. There was variance in global distress between patients before treatment and the change during treatment was different for these groups. More research is needed to examine whether e.g. the type of bipolar disorder, the number of previous episodes, psychiatric comorbidity or cognitive deficits affect the efficacy of adjunctive psychosocial interventions for different subgroups of bipolar disorder so targeted interventions for those groups can be developed.
Subject: Kognitiivis-behavioraalinen terapia
kaksisuuntainen mielialahäiriö
Core-OM


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record