Kohti kriittisen ajattelun taitoja : lukion Globaalit haasteet -ilmiöoppimiskurssin kehittäminen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009174133
Title: Kohti kriittisen ajattelun taitoja : lukion Globaalit haasteet -ilmiöoppimiskurssin kehittäminen
Author: Uusoksa, Julia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009174133
http://hdl.handle.net/10138/319431
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Abstract: Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka lukiolaisten kriittisen ajattelun taitojen ilmenemistä tuettiin Globaalit haasteet -ilmiöoppimiskurssin eri iteraatioissa. Ilmiöpohjaisilla opinnoilla on pyritty vastaamaan haasteeseen, kuinka nyky-yhteiskunnassa tarpeellisia kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn eli tiedonrakentamisen taitoja voitaisiin opettaa. Toteutetut mallit ovat kuitenkin pitkälti tutkimusperusteettomia, ja niitä on kritisoitu ajan tuhlaukseksi. Tutkimuksessa esitellään, kuinka ilmiöpohjaista oppimista voi toteuttaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti nojautuen projektioppimisen, tutkivan oppimisen ja yhteisöllisen tiedonrakentamisen teorioihin. Kolmen vuoden kehittämistyön tuloksena luotiin lukion ilmiöoppimiskurssin järjestämiselle tutkimusperustainen malliesimerkki, jota perustellaan ja tarkastellaan kriittisesti opetussuunnitelman ja aiemman tutkimuksen puitteissa. Kehittämistutkimuksen periaatteita noudattaen tutkimuksessa kuvaillaan kehittämistarvetta, -prosessia sekä -tuotosta. Aineistoa kerättiin pitkittäisotoksena Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen lukioille järjestämän Globaalit haasteet -kurssin kolmesta iteraatiosta, jotka toteutettiin vuosina 2017–2019. Pääosin kvalitatiivinen aineisto koostuu kurssimateriaaleista, yliopisto-opiskelijoiden suorittamasta osallistuvasta havainnoinnista sekä lukiolaisten narratiivisista itsearvioinneista, lopputuotoksista ja loppupalautteista. 1. iteraatiossa havainnoitiin kymmentä 19 osallistuneesta lukiolaisesta ja 2. iteraatiossa jokaista kurssille osallistunutta seitsemää lukiolaista. Osallistuvan havainnoinnin tulosten perusteella tehtiin empiiriset ongelma-analyysit kahdesta ensimmäisestä iteraatiosta. 3. iteraation osalta ei enää suoritettu osallistuvaa havainnointia, vaan aineisto koostuu iteraatiota varten luotuun MOOC-ympäristöön palautetuista kurssisuorituksista kaikilta kurssiin osallistuneilta 17 lukiolaiselta. Kriittisen ajattelun taitojen ilmenemistä lukiolaisten kurssisuorituksissa arvioitiin 2. ja 3. iteraation osalta teoriaohjautuvasti nojautuen Phil Washburnin (2009) esittelemiin kriittisen ajattelun aakkosiin. Ilmiöoppimisen mielekäs toteuttaminen vaati selkeää strukturointia ja ohjausta. Ensimmäisissä iteraatioissa yllettiin kurssille asetettuihin tavoitteisiin vain osittain, koska vapaus ja hauskuus eivät motivoineet lukiolaisia sitoutumaan kriittiseen tiedonrakentamisen prosessiin. Viimeisessä iteraatiossa sovelletut elementit tukivat tavoitteiden saavuttamista huomattavasti vapaata tiedonluontimallia paremmin. Tärkeää kriittisen ajattelun taitojen ilmenemisen kannalta oli kyky seurata tutkivan oppimisen kehän noudattamiseen ohjaavia struktuureja. Ilmiöoppimiskurssien rakenteet onkin luotava huolellisesti, jotta niistä olisi pedagogisesti tarkoituksenmukaiseksi haastajaksi perinteiselle oppiainemuotoiselle opiskelulle.This is a research on how the manifestation of critical thinking skills of secondary school students was supported in the different iterations of the Global Challenges phenomenom-based learning course. Phenomenom-based learning (PhBL) is one alternative on how to teach critical information gathering and processing skills – also known as knowledge building – which are vital in the modern society. The implemented models of PhBL, however, lack foundational research and they’ve been criticized to be a waste of time. This thesis introduces how PhBL can be carried out in a pedagogically meaningful way by utilizing the theories of project-based learning, inquiry-based learning and collaborative knowledge building. Three years of design work resulted in a research-based model on how to organize a PhBL course for secondary education. The model is justified and criticized in the framework of the national curriculum and previous research. This thesis follows the design-based research (DBR) protocol by describing the needs, different processes and the final product of the design. Research material was gathered from the Global Challenges course that was organized from 2017 to 2019 by Helsinki University Science Education Center for students of secondary schools. The gathered material is mostly qualitative, constisting of the course materials, participant observation carried out by the university students and narrative self-evaluations, course artefacts and summative feedbacks from the secondary school students. In the first iteration 10 out of 19 attending students were observed, whereas in the second iteration all seven attending students were observed. The observation reports of the first two iterations were subjected to empirical problem analysis. In the third iteration participant observation was no longer carried out, and all material consists of the course assignments that the 17 attending students submitted in to the created MOOC web-learning environment. The manifestation of the critical thinking skills on the secondary school students’ course assignments in 2nd and 3rd iterations were comparatively analyzed with The Vocabulary of Critical Thinking Skills (2009) by Phil Washburn. A successfull practice of phenomenom-based learning required well defined structure and guidance. The goals of the course were met only partially in the first iterations, because the freedom and fun didn’t motivate the students to invest in the knowledge building process. The elements implemented in the last iteration supported meeting the goals considerably more efficiently than the model of free knowledge creation. The manifestation of the critical thinking skills was connected to the ability to follow the structures modelled after the Progressive inquiry. The conclusion was that the structures of PhBL must be built up carefully, if they are to challenge the traditional subject learning model in a pedagogically meaningful way.
Subject: ilmiöoppiminen
projektioppiminen
tutkiva oppiminen
tutkivan oppimisen kehä
yhteisöllinen tiedonrakentaminen
kehittämistutkimus
kriittinen ajattelu
phenomenom-based learning
PhBL
project-based learning
exploratory learning
progressive inquiry
collaborative knowledge building
design-based research
DBR
critical thinking


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record