Lukion suomi toisena kielenä –oppikirjojen kieli-ideologian ilmentymiä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009174134
Title: Lukion suomi toisena kielenä –oppikirjojen kieli-ideologian ilmentymiä
Author: Mattila, Satu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202009174134
http://hdl.handle.net/10138/319437
Thesis level: master's thesis
Discipline: Kasvatustiede
Education
Pedagogik
Abstract: Tutkielma on oppikirjatutkimusta. Tarkoituksena oli tarkastella lukion suomi toisena kielenä –oppikirjoja ja analysoida, millainen kuva oppikirjoista rajatulla aineistosta nousee oletetusta lukijasta. Toisin sanoen oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia lukijan paikkoja tekstit tarjoavat. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisista kieli-ideologioista nämä oletukset kumpuavat. Oppikirjoista rajattua aineistoa luettiin ensin sisällön analyysin avulla ja sitten diskurssien kautta. Apuna käytettiin sisäislukijan ja kieli-ideologian käsitteitä. Aineistosta nousi esiin se, että oletetun lukijan kielikompetenssi ja kulttuurinen kompetenssi olivat jossain määrin ristiriidassa. Aineistosta oli löydettävissä kolme diskurssia. Vierauden diskurssissa oletetulla lukijalla on jokin oma kulttuuri, johon hän vertaa suomalaista kulttuuria ja jonka hän tuntee ”omaksi”. Tekstistä tuli esiin myös diskurssi, jossa oppijalla oletettiin olevan yksi äidinkieli, joka ei ole suomi. Lisäksi näiden kautta esiin piirtyi diskurssi, kun aineistossa esiteltiin hyvin stereotyypistä Suomea, joka ei ole monikulttuurinen. Havaittiin, että aineistossa oletetulle lukijalle tarjottiin paikka ulkopuolisena kielenoppijana, jolla on yksi kieli ja jolle suomalainen kulttuuri ei ole aivan tuttu vaan sitä täytyy hänelle esitellä. Aineistosta löydetyt diskurssit voitiin palauttaa yksikielisyyden kieli-ideologiaan. Lukion opetussuunnitelmassa painottuu monikielisyyden käyttö resurssina ja identiteetin välineenä, ja onkin erikoista, että aineistossa monikielisyyttä ei tuotu opetussuunnitelman mukaisesti esille. Analyysin perusteella voi myös kysyä, tunnustetaanko monikielisen oppijan kielellisiä resursseja koulussa. Toisaalta opettaja ja opiskelija itse voi käsitellä oppikirjaa monella tavoilla ja lukija voi myös kieltäytyä hänelle tarjotuista lukijan paikoista.The purpose of this study was to examine textbooks used in Finnish as a second language education of general upper secondary education. The aim was to explore the assumptions the data found in textbooks had of the implied reader and what kind reader positions are built in the text. Also, the aim was to explore the language ideologies that these assumptions are linked to. The comprised data was first read using content analysis and then through the lens of dis-courses. The concepts of implied reader and language ideology were used to enhance the analysis. It was found that the language competence required in the text was somewhat contradictory to the cultural competence of the implied reader. Three discourses were to be found in the data. The discourse of foreignness meant that the implied reader had their own culture to which they could compare Finnish culture and that they feel is their “own”. The discourse of one’s own language means that the implied reader had one specific language that was “theirs” and that was easily identified. In addition, there was a discourse of stereotypical Fin-land when Finnish culture and customs were showcased to the implied reader. The stereo-typical Finland found in the data was decisively monocultural. The reader position offered to the implied reader was that of a foreign language learner who possesses one, strong lan-guage and to whom Finnish culture is not familiar but needs to be showcased. All the dis-courses to be found in the data could be reduced to monolingual language ideology. The core curriculum of Finnish general upper secondary education emphasizes the use of multilingualism as a resource and as an identity strategy. Therefore, it is peculiar that in this data collected from textbooks, multilingualism was not treated according to the core curriculum. One can also ask if the linguistic resources of multilingualism are fully recognized at school context. On the other hand, both teacher and students can treat school texts in various fashions. The actual reader of the data can also refuse the reader positions offered in the analyzed texts.
Subject: suomi toisena kielenä
monikielisyys
oppikirja
lukio
kieli-ideologia
oletettu lukija


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SatuMattila_progradu_2020.pdf 882.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record