The Weekend Effect and Readmissions in the Helsinki and Uusimaa Hospital District : Patient Safety in Secondary and Tertiary Health Care

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6653-1
Titel: The Weekend Effect and Readmissions in the Helsinki and Uusimaa Hospital District : Patient Safety in Secondary and Tertiary Health Care
Författare: Tolvi, Morag
Medarbetare: Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
Doktorandprogrammet i befolkningshälsan
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2020-11-20
Språk: en
Tillhör serie: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:2342-317X
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6653-1
http://hdl.handle.net/10138/319589
Nivå: Doktorsavhandling (sammanläggning)
Abstrakt: Background: Patients admitted to the hospital during the weekend have been found to have a higher risk of mortality than those admitted during the week. This weekend effect phenomenon has been widely investigated and the reasons for it extensively discussed. The existence of the weekend effect was examined by specialty at the university hospital and six secondary hospitals in the greater Helsinki area during a 14-year period. The majority of ear, nose and throat (ENT), as well as orthopedic and hand (OHS), day surgery procedures are performed under local or regional anesthesia in Finland. However, this is not true of many other countries. Associations and background factors for overstay, readmission and contacts were investigated at Helsinki University Hospital. Methods: Data for all inpatients during the years 2000-2013 in the Helsinki and Uusimaa Hospital District were selected retrospectively: for the university hospital, all those treated at some point at the university hospital; for the secondary hospitals, those inpatients only treated in secondary hospitals. Urgency and specialty of care were used to group the weekend effect study population. Associations between variables were analyzed. Patients undergoing ENT (n=1,011) or OHS (n=542) day surgery from January 1 to March 31, 2015 were collected retrospectively from the hospital’s surgery database (GE Healthcare Centricity Opera OR Management Software). The 15 most common procedures were selected for both ENT and OHS day surgery. Data was collected on all-cause overstays, readmissions and contacts during the 30-day follow-up period. For ENT patients, American Society of Anesthesiologists (ASA) class, age, sex, type of procedure and anesthesia comprised the multivariable logistic regression model. For OHS patients, diverse factors related to patient characteristics and anesthesia were scrutinized for their effect on these outcomes using Pearson chi-square test, Fischer’s exact test and multivariate logistic regression. For OHS patients, anesthesia charts were also examined and associations between variables were studied using risk profiles. Results: For the university hospital, data for 1,542,230 inpatients were collected retrospectively for the weekend effect study. Of these, 853,268 were emergency patients. Deaths in hospital or within 30 days of discharge numbered 47,122. In in-hospital mortality, a significant weekend effect was found in 7 of 12 specialties for emergency admissions and 4 of 12 specialties for elective admissions. In 30-day post-discharge mortality, a significant weekend effect was found in 1 of 12 specialties for emergency admissions and 2 of 12 specialties for elective admissions. For the six secondary hospitals, data for 456,676 inpatients were selected retrospectively for the weekend effect study. Of these, 292,399 were emergency patients. Deaths in hospital or within 30 days of discharge numbered 17,231. In in-hospital mortality, a significant weekend effect was found in 1 of 7 specialties for emergency admissions and 4 of 8 specialties for elective admissions. In 30-day post-discharge mortality, a significant weekend effect was found in 1 of 7 specialties for emergency admissions and 3 of 8 specialties for elective admissions. The specialties most sensitive to the phenomenon in both the university and the secondary hospitals were surgery, internal medicine, and gynecology and obstetrics. In addition, neurology was also sensitive to the phenomenon in the university hospital. For ENT patients, sex, age and type of procedure proved to be significant factors on the study outcomes of overstay, readmission and contact. General anesthesia patients had an overstay or readmission 3.2% (n=23) of the time, while local anesthesia patients only 1.4% (n=4) of the time. The majority of study outcomes occurred in tonsil surgery, which was only carried out under general anesthesia. For OHS patients, statistically significant factors related to outcomes of overstay, readmission or contact were female sex, total amount of fentanyl, use of remifentanil, other pain medication during procedure and administration of antiemetic medication. General anesthesia and plexus block, total amount of oxycodone and postoperative pain medication emerged as borderline significant factors on outcome after day surgery. Combination analysis was then performed to find risk profiles for outcomes. Conclusion: In the university hospital, a weekend effect for many specialties for both emergency and elective admissions was observed. In the secondary hospitals, elective patients had a weekend effect for many specialties. Weekend elective procedures must be restricted to only those necessary to be performed on the weekend and guidelines for patient selection are needed. Before staffing is adjusted, more disease-specific research is needed to find which patients would benefit most. ASA class and type of anesthesia did not affect the risk of outcomes in ENT day surgery but sex, type of procedure and age did. Female OHS patients with procedures under general anesthesia and requiring greater amounts of opioids in conjunction with surgery were undoubtedly linked with study outcomes. As type of anesthesia had no effect on study outcomes in ENT and OHS day surgery, local and regional anesthesia should be used when medically and procedurally possible. Overstay, readmission and contact rates were the same, or lower, than other international studies.  Tausta: Hoidon laadun seuraaminen lääketieteessä on hyvin tärkeää. Potilasturvallisuusongelmia voidaan parantaa tutkimalla vältettävissä olevia sairaalakuolemia ja kehittämällä toimintatapoja. Sitä kautta saadaan vihiä organisaatiotason ongelmista. Suurin osa hoidon laatuongelmista ei kuitenkaan aiheuta kuolemaa eikä suurin osa kuolemista johdu epäonnistuneesta hoidosta. Kaikista sairaalassa olevista potilaista kuolee 5-10 % ja 95-98 % kuolemista johtuu sairauksien luonnollisesta kulusta. Sairaalakuolleisuuteen voi vaikuttaa jopa hoidon viikonpäivä, ns. viikonloppuilmiö (englanniksi weekend effect). Se tarkoittaa, että potilailla, jotka tulevat sairaalaan viikonloppuna, on suurempi kuolleisuus kuin arkipäivänä sisäänkirjoitetuilla. Suomessa on tutkittu viikonloppuilmiötä mm. tehohoitopotilailla, joilla esiintyi selvä viikonloppuilmiö, kun taas aivoinfarktipotilaiden liuotushoidossa tätä ei ole havaittu. Sairaalakuolleisuuteen liittyviä tekijöitä ei ole Suomessa aiemmin merkittävässä määrin tutkittu. Korva-, nenä ja kurkkutautien erikoisalalla toimenpiteet ovat pääosin päiväkirurgisia. Yhdessä ortopedian ja käsikirurgian kanssa erikoisalat edustavat yli puolta päiväkirurgisista toimenpiteistä. Toimenpide sopii päiväkirurgiseksi, jos alle 3 % potilaista joutuu jäämään osastolle. Mikäli potilas ei kotiudu suunnitellusti toimenpiteen jälkeen, vaan joutuu jäämään osastolle (englanniksi overstay), potilaan valinta päiväkirurgiseen toimintaan katsotaan epäonnistuneeksi. Toisinaan potilas voi joutua tulemaan sairaalaan kotiutumiseen jälkeen, joko päivystykseen tai jopa osastohoitoon (englanniksi readmission). Näitä ns. readmissioita seurataan hoidon onnistumisen ja potilasturvallisuuden mittareina. Tutkimalla näitä readmissioita voidaan selvittää, onko päiväkirurgia laadukasta ja pyrkiä löytämään ne potilasryhmät, joiden hoidon turvallisuutta voisi vielä parantaa. Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli selvittää potilasturvallisuutta Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä. Tutkimuksessa käytettiin kahta potilasturvallisuuden arvioinnissa hyvin tunnettua ja tutkittua indikaattoria, sairaalakuolleisuutta sekä readmissiota. Näiden indikaattorien seuraaminen antaa tietoa potilasturvallisuuden tasosta ja sitä kautta voidaan pyrkiä alentamaan kuolleisuutta sekä potilaiden haittatapahtumia sekä lisätä hoidon vaikuttavuutta. Metodit: Kahdessa ensimmäisessä osatyössä tutkittiin sairaalakuolleisuuden ja ensimmäisen 30 kotiuttamisvuorokauden kuolleisuuden vaihtelua viikonpäivän mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella erikoisaloittain sekä elektiivisessä että päivystystoiminnassa vuosina 2000-2013. Nämä retrospektiiviset rekisteritutkimukset kattoivat kaiken kaikkiaan 1 998 906 osastohoidossa ollutta potilasta. Kolmannessa ja neljännessä osatyössä tarkasteltiin päivystyskäyntejä ja osastohoitojaksoja 30 vuorokauden aikana päiväkirurgisen leikkauksen jälkeen sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien että ortopedian ja käsikirurgian erikoisaloilla. Kaikista tammi-maaliskuun 2015 aikana Helsingin yliopistollisen sairaalan Korvaklinikan ja Herttoniemen sairaalan päiväkirurgisissa yksiköissä leikatuista potilaista kerättiin sähköisestä potilasjärjestelmästä seuraavat tiedot: ikä, sukupuoli, ASA-luokka, anestesiamuoto ja toimenpideryhmä. Kummankin yksikön 15 yleisintä toimenpidettä sisällytettiin tutkimukseen. Ortopedian ja käsikirurgian potilaista myös kerättiin perussairaudet, omat lääkitykset, painoindeksi, tupakointistatus ja leikkaukseen liittyvä lääkitys ja tiedot. Tulokset: Sairaalakuolleisuuden viikonloppuilmiö havaittiin sisätautien, kirurgian ja naistentautien erikoisaloilla sekä yliopistollisessa että reunasairaaloissa. Lisäksi yliopistollisessa sairaalassa neurologian erikoisalalla oli nähtävissä viikonloppuilmiö. Viikonloppuilmiö havaittiin monella erikoisalalla elektiivisessä toiminnassa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien päiväkirurgisten toimenpiteiden jälkeen ”overstayn” tai readmission riskiä nostivat naissukupuoli, 16-64 -vuoden ikä ja nielu- tai kitarisatoimenpide. Näiden tapahtumien yleisimmät syyt olivat leikkausalueen verenvuoto sekä pahoinvointi tai oksentelu. Ortopedian ja käsikirurgian päiväkirurgisten potilaiden toimenpiteiden jälkeen ”overstayn” riskitekijöiksi nousivat yleisanestesia ja vahvojen kipulääkkeiden suuri tarve. Suunnittelemattomien päivystyskäyntien ja readmissioiden riskiä nostivat naissukupuoli, vahvojen kipulääkkeiden määrä ja pahoinvointilääkkeen tarve. Näiden tapahtumien yleisimmät syyt olivat leikkausalueen tulehdus sekä pahoinvointi tai oksentelu. Johtopäätökset: Yliopistosairaalassa viikonloppuilmiö esiintyi monella erikoisalalla, sekä päivystyspotilailla että elektiivisillä potilailla. Reunasairaaloissa ilmiö havaittiin usealla erikoisalalla elektiivisillä potilailla. On tarpeellista rajoittaa elektiivisiä toimenpiteitä viikonloppuisin ja potilasvalintakriteereitä olisi hyödyllistä tarkentaa. Ennen henkilöresurssien lisäämistä tautikohtainen tutkimus on tarpeen sen selvittämiseksi, mitkä potilaat hyötyisivät eniten resurssimuutoksista. ASA-luokka ja anestesiamuoto eivät lisänneet haittatapahtumien riskiä korva-, nenä-ja kurkkutautien päiväkirurgiassa, mutta sukupuoli, toimeenpiteen tyyppi ja ikä lisäsivät. Naispotilailla, joille tehtiin ortopedian tai käsikirurgian päiväkirurgiaa yleisanestesiassa ja jotka tarvitsivat suuria määriä opioideja leikkauksen yhteydessä, on selvästi enemmän haittatapahtumia. Paikallispuudutusta ja regionaalista anestesiaa pitäisi käyttää mahdollisuuksien mukaan, koska anestesiamuoto ei lisännyt haittatapahtumien riskiä. ”Overstay”:den, readmissioiden ja kontaktien määrät olivat samalla, tai alemmalla, tasolla kuin kansainvälisissä tutkimuksissa.
Subject: kansanterveystiede, lääketiede
Licens: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
tolvi_morag_dissertation_2020.pdf 4.176Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post