Early-career teachers’ professional agency in the classroom

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6547-3
Title: Early-career teachers’ professional agency in the classroom
Author: Heikonen, Lauri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-10-23
Belongs to series: Helsinki Studies in Education - URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6547-3
http://hdl.handle.net/10138/319653
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In this dissertation, I explored early-career teachers’ professional agency in the classroom. This refers to a teacher’s capacity for active, intentional and skillful learning in classroom interaction. The focus of the thesis is the anatomy of early-career teachers’ professional agency in the classroom and its relationships with inadequacy in teacher-pupil interaction and intentions to leave the teaching profession. Furthermore, I examined the strategies that early-career teachers apply in successful and challenging classroom situations. The dissertation consists of three studies each including a separate data set: cross-sectional survey data from teachers with five or fewer years of experience (N = 284), longitudinal survey data from teachers (N = 268) during the three first years of teacher education (N = 268), and stimulated recall interview data from teachers (N = 31) during a teaching practice period at the end of their studying (N = 31). Thus, the study drew on mixed methods research applying both quantitative and qualitative methods. Survey data sets were analysed primarily by means of structural equation modelling (SEM) whereas the interview data were analysed with content analysis. Study I examined the associations between early-career teachers’ turnover intentions, perceived inadequacy in teach-pupil interaction and professional agency in the classroom during the first five years in teaching. The results showed that considering leaving the teaching profession was positively related to questioning one’s own abilities in teacher-pupil interaction that was further negatively related to early-career teachers’ motivation, self-efficacy beliefs and strategies for constructing collaborative learning environments through active reflection in the classroom. Work experience was negatively related to failure experienced in teacher-pupil interaction. It seems that considering leaving the profession may embrace negatively balanced judgments about one’s performance in classroom interaction, which further hinders early-career teachers’ capacity and efforts towards actively analysing and transforming pedagogical practice and the learning environment. Through experience of working in the classroom, early-career teachers may learn functional strategies for controlling classroom interaction situations. Study II focused on the anatomy of early-career teachers’ professional agency in the classroom during the first three years in teacher education. According to the results, early-career teachers’ capacity to reflect actively in the classroom was positively associated with their learning by modelling other teachers and by con structing collaborative learning environments with pupils, which were further positively related with their sense of competence for promoting learning in the classroom. Furthermore, the interrelations between these contextualised modes of professional agency in the classroom showed a tendency to decrease during the second year and then increase during the third academic year. It seems that the interrelations between the modes of professional agency in the classroom vary, still maintaining a functional capacity enabling early-career teachers’ active and skillful learning in the classroom. In that process, intentional learning from and with others in the classroom became even more substantial. In Study III, the instructional strategies that early-career teachers applied in classroom interaction situations during teaching practice periods in teacher education were investigated. Early-career teachers most often used reactive behavioural strategies that included quick, rigid and survival-oriented responses predominantly in challenging classroom situations. Proactive cognitive strategies, including active monitoring of pupils’ actions and deliberate interpretations of classroom situations, enabled flexible, adaptive and transformative responses mainly in positive situations. Proactive cognitive strategies seemed to determine classroom situations functional for learning professional agency in the classroom, whereas reactive behavioural strategies seemed to inhibit such learning opportunities. Teachers’ learning has been broadly studied, yet research on early-career teachers’ professional agency in the classroom is scarce. This dissertation study contributes to the literature on early-career teachers’ learning by showing that the contextualised modes of professional agency in the classroom each have their operations in fashioning motivation, self-efficacy beliefs and strategies into a functional capacity for active skilful learning in the classroom. Moreover, early-career teachers’ professional agency in the classroom is challenged in many ways by the complexities of teacher-pupil interaction. The quality of instructional strategies is central in determining classroom situations suitable for learning professional agency in the classroom. Keywords: teacher learning, teachers’ professional agency, early-career teacher, classroom interaction, teacher-pupil interaction, instructional strategies, teacher educationTässä väitöskirjassa tutkittiin uran alkuvaiheessa olevien opettajien ammatillista toimijuutta luokkahuoneessa, jolla tarkoitetaan opettajan kapasiteettia oppia aktiivisesti, tavoitteellisesti ja taitavasti luokkahuonevuorovaikutuksessa. Väitöskirjassa tarkasteltiin uran alkuvaiheen opettajien ammatillisen luokkahuonetoimijuuden anatomiaa ja yhteyksiä riittämättömyyden kokemiseen opettaja-oppilasvuorovaikutuksessa ja ammatinvaihdon harkitsemiseen. Lisäksi tutkittiin uran alkuvaiheen opettajien käyttämiä strategioita heille oppimisen kannalta merkityksellisissä onnistuneissa ja haasteellisissa luokkahuonetilanteissa. Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa kaikissa oli oma tutkimusaineistonsa: poikittaistutkimuksena toteutettu kysely opettajilta, jotka olivat toimineet 0-5 vuotta opettajan ammatissa (N = 284), pitkittäistutkimuksena kerätty kysely opettajilta heidän kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opettajankoulutuksessa (N = 268) ja video-stimuloitu haastatteluaineisto, joka kerättiin opettajilta opetusharjoittelussa opintojen loppuvaiheessa (N = 31). Väitöskirja on monimenetelmällinen tutkimus, jossa käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyselyaineistot analysoitiin ensisijaisesti rakenneyhtälömallinnuksen keinoin ja haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin uran alkuvaiheen opettajien ammatinvaihdon harkinnan ja opettaja-oppilas-vuorovaikutuksessa koetun riittämättömyyden yhteyksiä ammatilliseen toimijuuteen luokkahuoneessa. Tulokset osoittivat, että ammatinvaihdon harkitseminen oli positiivisesti yhteydessä omien taitojen kyseenalaistamiseen opettaja-oppilas-vuorovaikutuksessa, joka oli edelleen negatiivisesti yhteydessä uran alkuvaiheen opettajien kokemaan motivaatioon, minä-pystyvyyteen ja taitoihin oppia reflektoimalla ja yhteisöllistä oppimisympäristöä rakentamalla luokkahuoneessa. Vaikuttaa siltä, että ammatinvaihdon harkitseminen voi aiheuttaa epätasapainoa oman toiminnan arviointiin luokkahuoneessa, mikä edelleen heijastuu heikentävästi uran alkuvaiheen opettajien kykyyn aktiivisesti analysoida ja muuttaa pedagogista toimintaa ja oppimisympäristöä. Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin uran alkuvaiheen opettajien ammatillisen luokkahuonetoimijuuden anatomiaan ensimmäisen kolmen opiskeluvuoden aikana. Tulosten mukaan kyky reflektoida aktiivisesti luokkahuoneessa oli positiivisesti yhteydessä uran alkuvaiheen opettajien kokemaan kapasiteettiin oppia muiden opettajien opetusta mallintamalla ja yhteisöllistä oppimisympäristöä rakentamalla yhdessä oppilaiden kanssa. Nämä ammatillisen luokkahuonetoimijuuden muodot olivat positiivisesti yhteydessä uran alkuvaiheessa olevien opettajien kokemaan opettamisen kompetenssiin. Luokkahuonetoimijuuden kontekstuaalisten oppimisen muotojen väliset yhteydet heikkenivät toisena vuonna ja jälleen kasvoivat kolmantena vuonna. Luokkahuonetoimijuuden kontekstuaalisten oppimisen muotojen väliset suhteet näyttäisivät vaihtelevan niin, että toisilta opettajilta oppimisen ja yhdessä oppilaiden kanssa oppimisen merkitys korostuu ammatillisen toimijuuden kehittymiselle. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin uran alkuvaiheen opettajien luokkahuonevuorovaikutuksessa käyttämiä strategioita opettajankoulutuksen opetusharjoittelussa. He käyttivät useimmiten reaktiivisia behavioraalisia strategioita, jotka olivat nopeita, jäykkiä ja selviytymiskeskeisiä reagointeja pääosin haastaviksi koetuissa tilanteissa. Proaktiiviset kognitiiviset strategiat, mukaan lukien aktiivinen oppilaiden toiminnan monitorointi ja tarkkojen tulkintojen tekeminen, mahdollistivat joustavat, mukautuvat ja uudistavat toimintatavat pääosin onnistuneiksi koetuissa tilanteissa. Kognitiiviset proaktiiviset strategiat vaikuttavat määrittävän luokkahuonetilanteita toimiviksi ammatillisen toimijuuden oppimisen kannalta, kun taas reaktiiviset käyttäytymisstrategiat näyttävät rajoittavan oppimismahdollisuuksia. Opettajien oppimista on tutkittu laajasti, mutta uran alkuvaiheen opettajien ammatillista toimijuutta on tutkittu hyvin rajallisesti. Tämä väitöskirja tuottaa tietoa uran alkuvaiheen opettajien ammatillisesta toimijuudesta osoittamalla, että sen kontekstuaalisilla muodoilla on omat tehtävänsä oppimisen motivaation, minäpystyvyyden ja strategioiden muokkaamisessa toimivaksi aktiivisen ja taitavan oppimisen kapasiteetiksi luokkahuoneessa. Opettaja-oppilas-vuorovaikutus haastaa monella tavalla uran alkuvaiheen opettajien ammatillista luokkahuonetoimijuutta. Uran alkuvaiheen opettajien käyttämien strategioiden laatu näyttää määrittävän luokkahuonetilanteiden optimaalisuutta ammatillisen toimijuuden oppimiselle. Avainsanat: opettajien oppiminen, opettajien ammatillinen toimijuus, uran alkuvaiheen opettajat, luokkahuonevuorovaikutus, opettaja-oppilasvuorovaikutus, opettajan strategiat, opettajankoulutus
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
heikonen_lauri_dissertation_2020.pdf 2.195Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record