Different antiracisms : Critical race and whiteness studies perspectives on activist and NGO discussions in Finland

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6314-1
Titel: Different antiracisms : Critical race and whiteness studies perspectives on activist and NGO discussions in Finland
Författare: Seikkula, Minna
Medarbetare: Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten
Doktorandprogrammet i socialvetenskap
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2020-10-28
Språk: en
Tillhör serie: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6314-1
http://hdl.handle.net/10138/319742
Nivå: Doktorsavhandling (sammanläggning)
Abstrakt: This thesis explores antiracism by activists and professionalized civil society in mid-2010s Finland. It develops and diversifies an established but less elaborated notion that antiracism is not merely opposition to racism. As such, the thesis provides analytical interpretations of antiracism’s variations and the scope and limits of different antiracist approaches and the related definitions of racism. The analysis is situated in a period when several discussions on antiracism were evolving. The study builds on interviews with activists engaged in grassroots antiracist initiatives; texts produced by antiracist bloggers; non-governmental organizations’ antiracist campaigns; and a complementary set of participatory observation in antiracist events. The different antiracist initiatives observed in the study could be described in generalizing terms as association-driven antiracism; antiracist self-representation by people of colour; antiracism against the far and extreme right; and antiracist activism for migrants’ rights. The analysis of the data is based on an understanding that the observed antiracisms both reproduce and, at least locally, reshape the existing discussions on race and racialization. The dissertation is situated in the field of critical race and whiteness studies. The key concepts derive from critical analyses of race, racism and antiracism. More specifically, the thesis draws on a set of concepts that have been used to explicate the ways in which race and racism or normative whiteness are systematically dismissed as a part of social reality. At the same time, the thesis strives to show the ways in which the hegemonic order is challenged in the context of the data. The thesis arrives at four main conclusions. First, it addresses differences between conceptions of racism as an exception, a singular, event-bound phenomenon and a part of a structure. While exceptionalist views on racism and discussion on events are common in the data, there are efforts to address racism as structural phenomenon. Relatedly, as the second main finding, the thesis shows how exceptionalist understandings of racism are produced through intersectional categorizations other than those constituting racialization. This means that the societal significance of racism is diminished through connecting racism to societal margins or connecting it to a specific age group. The third main finding suggests that antiracisms differ from each other significantly according to the ways they (do not) address racialization and whiteness. Finally, a majority of the antiracist initiatives explored focus on different types of exclusions as opposed to understandings of racism as exploitation. In brief, the thesis discusses the distinct uses of the label antiracism, and antiracist conceptions of racism in civil society in Finland and it provides analytical understandings of similarities and differences between distinct antiracist approaches, strategies, and ways of conceiving racism.Väitöskirja tarkastelee aktivistien ja kansalaisjärjestöjen ajamaa antirasismia/ rasisminvastaisuutta 2010-luvun puolivälin kansalaisyhteiskunnassa Suomessa. Väitöskirja kehittelee edelleen ja monipuolistaa tunnustettua havaintoa siitä, että rasisminvastaisuus ei ole pelkistettävissä rasismin vastakohdaksi. Siten väitöskirja tarjoaa analyyttisia tulkintoja rasisminvastaisuuden eri muodoista, erilaisten antirasismien laajuudesta ja rajoista sekä näihin liittyen rasismia koskevista erilaisista määritelmistä. Analyysi sijoittuu aikakauteen, jolloin monet rasisminvastaisuuteen liittyvät keskustelut voimistuivat. Tutkimus perustuu seuraaviin aineistoihin: haastattelut ruohonjuuritason antirasistisissa aloitteissa toimivien aktivistien kanssa, rasismia vastustavien bloggareiden tekstit, kansalaisjärjestöjen rasisminvastaiset kampanjat sekä mainittuja aineistoja täydentävät havainnot rasisminvastaisista tapahtumista. Tutkimuksessa tarkasteltuja erilaisia rasisminvastaisuuden muotoja voi luonnehtia yleistävästi seuraavin määrein: yhdistysvetoinen antirasismi, PoC:n antirasistinen itsemäärittely, antirasismi ääri- ja laitaoikeiston rasismia vastaan sekä siirtolaisten oikeuksiin keskittyvä antirasismi. Aineiston analyysi perustuu ymmärrykseen siitä, että tarkastellut rasisminvastaisuuden muodot toistavat ja ainakin paikallisesti myös muokkaavat olemassa olevia rodun ja rodullistamisen diskursseja. Väitöskirja sijoittuu kriittisen rodun ja valkoisuuden tutkimuksen alaan. Keskeiset käsitteet juontuvat rodun, rasismin ja antirasismin kriittisistä analyyseista. Tarkemmin sanottuna työ perustuu käsitteisiin, joiden avulla on avattu sitä, miten rotu, rasismi tai normatiivinen valkoisuus sosiaalisen todellisuuden osina systemaattisesti ohitetaan. Samaan aikaan väitöskirja pyrkii havainnollistamaan sitä, miten hegemoninen järjestys myös haastetaan aineiston kontekstissa. Väitöskirjan tulokset esitetään neljän johtopäätöksen kautta. Ensimmäinen niistä koskee sitä, miten rasismin määritellään yhtäältä poikkeukselliseksi, yksilakiseksi ja tapahtumiin sidotuksi mutta toisaalta myös rakenteelliseksi ilmiöksi. Samaan aikaan kun rasismin esittäminen poikkeuksena on tavallista tarkastellussa aineistossa, aineisto sisältää myös esimerkkejä siitä, miten rasismia käsitellään rakenteellisena ilmiönä. Tähän liittyen työn toinen keskeinen johtopäätös on se, että rasismin esittäminen poikkeuksena tapahtuu myös muiden kuin rodullistamiseen suoraan liittyvien intersektionaalisten kategorisointien avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että rasismin yhteiskunnallista merkitystä vähätellään kytkemällä se marginaalisiin ryhmiin tai tiettyyn ikäluokkaan. Kolmas johtopäätös koskee sitä, miten rasisminvastaisuuden muodot eroavat toisistaan siinä, miten ne käsittelevät (tai eivät käsittele) rodullistamista tai valkoisuutta. Viimeinen neljästä johtopäätöksestä on, että tarkastellut antirasismit keskittyvät nimenomaisesti erilaisiin ulossulkemisen muotoihin sen sijaan, että rasismi käsitteellistettäisiin riistoksi. Lyhyesti sanottuna väitöskirja käsittelee antirasismin eli rasisminvastaisuuden erilaisia sovelluksia ja rasismia koskevaa ymmärrystä Suomeen sijoittuvassa kansalaisyhteiskunnassa. Työ tarjoaa käsitteellisiä näkökulmia erilaisten rasisminvastaisten lähestymistapojen yhtäläisyyksiin ja eroihin sekä niissä valittuihin strategioihin ja käsityksiin rasismista.
Subject: sosiologia
Licens: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
seikkula_minna_dissertation_2020.pdf 831.6Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post