“You can’t pour from an empty cup. Take care of yourself first.” : Constructing the self in online self-care discourse

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research (2010-2017) en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskap sv
dc.contributor.author Kurki, Sannamari
dc.date.issued 2020
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202010064218
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/319893
dc.description.abstract Tutkielman aiheena on keskustelu itsestä huolehtimisesta osana hyvinvointia sosiaalisessa mediassa. Tutkimuskysymykset käsittelevät itsestä huolehtimisen tapoja, miksi sitä harjoitetaan, miten siitä keskustellaan sosiaalisessa mediassa, ja millaista minuutta näissä keskusteluissa rakennetaan. Tutkimuskenttänä oli sosiaalisen media sivusto Instagram, jossa keskustellaan vilkkaasti hyvinvoinnista ja itsestä huolehtimisesta sen osana. Tutkimukseen kuului tiedon kerääminen Instagram-julkaisuista, niiden kuvateksteistä ja haastatteluista sisällöntuottajien kanssa. Keskustelu itsestä huolehtimisesta ymmärretään osana länsimaista lähtöisin olevaa terapeuttista kulttuuria ja data oli lähinnä englanninkielisistä maista ja Euroopasta. Tutkimusaihetta ei rajattu maantieteellisin perustein, sillä Instagram on globaali sosiaalinen media. Haastateltavat olivat Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta. Tutkielma ottaa osaa antropologiseen keskusteluun hyvinvoinnista. Pohjaoletus on, että hyvinvointidiskurssi voi paljastaa yhteiskunnassa vallalla olevia ideologioita ja miten ne vaikuttavat yksilöön. Itsestä huolehtiminen nähdään osana terapeuttista kulttuuria, jossa psykologisia konsepteja käytetään minuuden ymmärtämiseen. Minuus keskusteluissa itsestä huolehtimisesta ymmärretään osana euroamerikkalaista perinnettä, jossa ihminen ymmärretään rajattuna yksilönä. Nykyisten itsestä huolehtimisen tapojen tausta nähdään olevan antiikin ja varhaisen kristinuskon aikaisessa itsestä huolehtimisen perinteessä, kalvinismin vaikutuksissa työnteon kulttuuriin, ja USA:sta lähtöisin olevassa positiivisessa ajattelussa ja self-help -kirjallisuudessa. Self-help -kirjallisuuden empiirisiä tutkimuksia käytettiin taustana ja vertailukohtana itsestä huolehtimisen, self-care, tutkimiselle. Tutkielmassa käsitellään kahta pääasiallista tapaa tutkia minuuteen liittyviä projekteja. Ensimmäinen näistä on Foucault ’lainen hallinnan näkökulma, jossa henkilökohtaisen hyvinvoinnin kultivointi voidaan ymmärtää uusliberaalin hallinnan keinona, jossa yksilöitä hallitaan vapauden kautta. Toisessa näkökulmassa painotetaan tulkintaa ja toimijuutta. Identiteetti nähdään refleksiivisenä projektina, jossa terapeuttinen kulttuuri ja sen tuotteet voivat olla minuuden rakentamisen tapoja, joilla voi olla emansipoiva vaikutus. Tutkielmassa havaittiin mielentilan ja harjoituksen olevan tärkeässä osassa itsestä huolehtimisessa. Itsestä huolehtiminen on harjoitus, mutta mikä tekee toiminnasta itsestä huolehtimista on mielentila, jossa se tehdään. Tähän mielentilaan liittyy tietynlainen suhtautuminen itseen. Minuus ja oma suhde itseen on korkealle arvotettu ja minuus nähdään yksilölle tärkeänä tiedonlähteenä. Itsestä huolehtimiseen kuuluu itsen kuuntelu ja itsestä huolehtiminen omien tarpeiden mukaisesti. Itsetuntemus on tärkeää, jotta voi huolehtia itsestä, mutta lisääntynyt itsetuntemus on myös seuraus itsestä huolehtimisesta. Itsestä huolehtiminen johtaa parempaan ymmärrykseen itsestä ja lisääntyneeseen hyvinvointiin, etenkin parempaan mielenterveyteen. Keskustelussa itsestä huolehtimisesta yksilö ymmärretään osana sosiaalisia verkostoja ja velvollisuuksia. Sosiaalisuus kuitenkin esitetään enemmän ongelmana kuin ratkaisuna henkilökohtaiselle hyvinvoinnille. Onnellisuus ja hyvinvointi löytyvät itsestä, eivät muilta. Ihmisellä on eettinen velvollisuus huolehtia itsestään ensin, mikä nähdään myös parhaana tapana huolehtia muista. Länsimainen yhteiskunta nähdään stressaavana ja nopeatempoisena. Ihmisille on tarjolla paljon tilaisuuksia, mutta myös paljon tietoa, velvollisuuksia ja vaatimuksia niin työ- kuin yksityiselämässä. Itsestä huolehtiminen on ratkaisu elämiseen tässä valintojen täyttämässä maailmassa ja sen nähdään vaikuttavan kaikkiin elämän osa-alueisiin. Valtasuhteita ei voi jättää huomioitta hyvinvoinnista huolehtimisesta puhuttaessa. Itsestä huolehtimisen voi ymmärtää hallinnan keinona, joka tuottaa itsehallinoivia, vastuullisia kansalaisia. Toisaalta keskusteluun itsestä huolehtimisesta liittyy myös sosiaalista kritiikkiä. Yhteiskunnallisia normeja liittyen mielenterveyteen ja naisten rooleihin kyseenalaistetaan ja yritetään muuttaa jakamalla henkilökohtaisia tarinoita, tietoa, lainauksia, neuvoja ja muistutuksia sosiaalisessa mediassa. Keskustelut itsestä huolehtimisesta voi nähdä areenana elämän politiikalle, jossa elämäntavan valinta on tapa vaikuttaa. Itsestä huolehtimisen elämäntapaan kuuluu itsestä huolehtiminen ennen muita, lepo ja kaikkien elämän vaiheiden ja tunteiden hyväksyminen. Tutkielmassa argumentoidaan, että Instagram-diskurssi itsestä huolehtimisesta on minuuden rakentamisen tapa. Sosiaalisen median toimijat rakentavat identiteettiään jakamalla henkilökohtaisia narratiiveja. Elämä ymmärretään matkana, jossa on ylä- ja alamäkensä, ja elämän kaikkien puolien jakaminen sosiaalisessa mediassa on tapa vastustaa narratiiveja ideaalista aina produktiivisesta ihmisestä ja etenkin naisesta, jota yhteiskunnan nähdään luovan. Eettiseen elämään kuuluu itsestä huolehtiminen ja itsen rakastaminen ennen muita, joka luo hyvinvointia niin itselle kuin muille. fi
dc.description.abstract The topic of this thesis is self-care as currently discussed on social media. Research questions address what caring for the self consists of and why it is practiced, what kinds of selves are constructed in social media self-care discourse, and how self-care is discussed on social media. Data for the thesis was gathered on the social media site Instagram, where questions of wellbeing and self-care are avidly discussed. Data consists of observation on Instagram posts and their caption texts, conversations on comment sections and interviews with content providers. Self-care discourse is understood to be part of Western originating therapeutic culture and data was primarily from Anglophone countries and Europe. However, due to the global nature of Instagram as a social media, the research was not limited geographically. Interviewees were from North America and Europe. The thesis takes part in anthropological discussions of wellbeing. It is based on the assumption that discourse on wellbeing can provide insight into ideologies that are at play in societies and how they affect the individual. Self-care is understood as part of therapeutic culture where psychological concepts are used to inform understandings of the self. Selfhood in self-care discourse is seen as a continuation of a Euro-American tradition, where the self is understood as a bounded individual. The background of current self-care practices is traced through how caring for the self was practiced in Antiquity and early Christianity, to the impact of Calvinist ideologies of work and American originating ideas of positive thinking and self-help. Empirical studies on self-help literature informed investigations and provided a comparative framework to self-care discourse. Two key ways of approaching projects on the self are discussed: a Foucauldian inspired governmentality-focused perspective, where cultivating personal wellbeing can be understood as a form of neoliberal governance, where individuals are governed through freedom of choice; and a perspective that emphasizes interpretation and agency in self-helping practices, and where self-identity can be understood as a reflexive project, where engaging in therapeutic culture is an avenue of self-making and may have emancipatory potential. Mindset and practice are found as two key aspects in current self-care practices. Self-care is a practice but what determines something as self-care is the mindset it is done in. The self-care mindset is about a specific way of relating to the self. The self and relationship towards oneself are highly valued and the self is framed as a prime source of knowledge for the individual. Taking care of oneself thus entails listening to oneself, what the self needs, and acting accordingly in the practice of the self. Self-knowledge is a requisite for the practice of self-care, but increased self-knowledge was also the result of caring for the self. Caring for the self resulted in better awareness of the self and increased wellbeing, especially regarding mental health. In self-care discourse the individual is understood as being embedded in social relationships and obligations. However, sociality is often presented more as a problem than a solution to individual wellbeing. Happiness and wellbeing are to be found within, not from others. There is an ethical duty towards caring for the self first. This was also framed as the best way to take care of others. Western society is seen as stressful, fast-paced and taxing. There are ample opportunities for people, but also a lot of information, responsibilities, and expectations in life, both at work and outside of it. Self-care is about living in this choice-laden world, with the solution of focusing on taking care of the self. Self-care is seen as benefitting all aspects of people’s lives. These practices cannot be completely divorced from power relations. Caring for the self could be understood as a form of governance that produces responsible self-governing citizens. However, self-care discourse also includes social critique, where societal norms around mental health and women’s roles are questioned and attempted to alter by sharing personal narratives, information, quotes, advice, and reminders on social media. Self-care discussions are understood as an arena for life politics, a politics of lifestyle choices. In the self-care lifestyle caring for the self before others, rest, and vulnerability are valued. The thesis argues that Instagram self-care discourse is an avenue for self-making. Through sharing personal narratives, Instagrammers construct their self-identities. Life is understood as a journey that has its ups and downs, and sharing all aspects of life on social media is a way to counter narratives of an ideal person and especially woman who is always productive, a view that society is seen to generate. An ethical way of life is about taking care of and loving oneself first, which generates wellbeing to the self and others. en
dc.language.iso en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject self-care
dc.subject social media discourse
dc.subject Instagram
dc.subject selfhood
dc.subject wellbeing
dc.subject therapeutic culture
dc.subject good life
dc.title “You can’t pour from an empty cup. Take care of yourself first.” : Constructing the self in online self-care discourse en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.subject.discipline Sosiaali- ja kulttuuriantropologia fi
dc.subject.discipline Social and Cultural Anthropology en
dc.subject.discipline Social- och kulturantropologi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202010064218

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kurki_Sannamari_pro_gradu_2020.pdf 1.197Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record