Tuholaisperhoset Kaakkois-Madagaskarin riisipelloilla : esimerkkilajeina Parapoynx stagnalis ja ristiriitainen Parapoynx fluctuosalis (Lepidoptera, Crambidae)

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010084245
Title: Tuholaisperhoset Kaakkois-Madagaskarin riisipelloilla : esimerkkilajeina Parapoynx stagnalis ja ristiriitainen Parapoynx fluctuosalis (Lepidoptera, Crambidae)
Alternative title: Pest butterflies in the rice fields of South-East Madagascar : example species Parapoynx stagnalis and controversial Parapoynx fluctuosalis
Author: Järvi, Jani
Other contributor: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2018
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010084245
http://hdl.handle.net/10138/320127
Thesis level: master's thesis
Discipline: ympäristöbiologia
Environmental Biology
miljöbiologi
Abstract: Riisi (Oryza sativa) on yksi maailman viljellyimmistä ravintokasveista. Siltä tunnetaan maailmanlaajuisesti 20 merkittävää tuhohyönteistä, joista monet ovat yöllä lentäviä perhosia ja jotka runsaina esiintyessään voivat aiheuttaa huomattavia satotappioita riisinviljelijöille. Tässä tutkielmassa selvitettiin, mitkä riisin tuholaisperhoslajit ovat runsaimpia Kaakkois-Madagaskarin runsastuottoisilla märillä ja pengerretyillä riisipelloilla ja mitkä ympäristömuuttujat vaikuttavat näiden runsaimpien lajien esiintymiseen. Aiemmissa maaseutuelinympäristöjen tutkimuksissa on havaittu, että maanviljelyn tehostuminen ja sen aiheuttama luontaisten elinympäristöjen häviäminen saattaa johtaa tuholaisten runsastumiseen. Kaakkois-Madagaskarin sademetsävyöhykkeellä metsien väheneminen lisääntyneen maanviljelyn takia on viime vuosikymmeninä ollut huomattavaa voimakkaan väestönkasvun seurauksena. Tutkimus suoritettiin kenttäkokeina Kaakkois-Madagaskarilla Ranomafanan kansallispuiston läheisyydessä vuoden 2015 marras- joulukuussa. Perhosia kerättiin vetisiltä riisipelloilta kolmella valopyydyksellä kolmen yön ajan kahdeksassa, maisemarakenteeltaan erilaisessa kylässä. Pyyntijaksojen aikana mitattiin ja kerättiin tietoa pyyntiöiden sääolosuhteista. Tutkimusalueelta aiemmin tehdyn maanpeiteluokituksen avulla tarkasteltiin maisemamuuttujien vaihtelua pyyntipaikkojen läheisyydessä. Pyydyksillä kerätyt hyönteiset säilöttiin ja tuotiin Suomeen lajintunnistusta varten. Suomessa peltojen runsaslukuisimpien perhosten lajit ja sukupuolet määritettiin ulkoisten tuntomerkkien, lisääntymiselinten ja DNA-viivakoodauksen avulla. Tulosten perusteella Parapoynx-suvun (Crambidae) lajit, tunnettu riisituholainen Parapoynx stagnalis ja P. fluctuosalis, jonka tuholaisstatus vaihtelee kirjallisuuslähteistä riippuen, olivat selvästi tutkimusalueen riisipeltojen runsaimpia perhosia. Kaikkein runsain oli P. fluctuosalis -lajin tumma värimuoto. Aiempien tutkimusten mukaisesti tarkasteltavien yöperhosten runsauteen vaikuttivat ympäristömuuttujista eniten säätekijät ja maisematekijöiden vaikutus oli lähinnä suuntaa antavaa. Säätekijöistä lämmin ja kuiva sää lisäsivät perhosten määriä, kun taas pyyntiyöllä loistanut täysikuu vähensi pyyntisaalista huomattavasti. Maisematekijöistä ainoastaan riisipeltojen suuri määrä pyydyspaikan läheisyydessä lisäsi merkitsevästi vain P. fluctuosalis -lajin raidallisen värimuodon runsauksia. Lajimääritysten yhteydessä tarkasteltu tutkimuslajien sukupuolijakauma oli poikkeuksellinen: naarasperhoset olivat merkitsevästi runsaampia kuin koiraat. Tulos oli vastoin aiempia tutkimuksia, joiden mukaan valopyynti houkuttelee yleensä enemmän koiras- kuin naaraperhosia. Naaraiden runsautta suosi todennäköisesti lyhyt yökohtainen pyyntiaika, joka oli vain neljä tuntia auringonlaskusta eteenpäin. Parapoynx fluctuosalis -lajin eri värimuotojen morfologinen ja geneettinen tarkastelu varmistivat todennäköisesti ensimmäistä kertaa, että värimuodot edustavatkin kahta eri lajia, eivätkä saman lajin eri värimuotoja. Tutkielman tulokset kyseenalaistavat nykykäsityksen Parapoynx-lajien taksonomiasta. Tutkielman tulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että Ranomafanan kansallispuiston alueella, Kaakkois-Madagaskarilla esiintyy tunnettuja riisin tuholaisperhosia. Tulokset eivät kerro tuholaisten aiheuttamista mahdollisista satovaikutuksista, mutta vaikutukset ovat oletettavia siellä missä lajeja esiintyy. Tuholaisten tunnistamisen ja niiden alueellisen kartoittamisen sanotaan kuitenkin olevan ensimmäinen askel, jotta niiden mahdollisesti aiheuttamia haittoja pystytään myös torjumaan ja ennustamaan. Riisin tuholaisperhosten kartoittaminen tutkimusalueella on myös tärkeää, jotta paikalliset riisinviljelijät ymmärtäisivät luontaisten elinympäristöjen tärkeyden niiden torjunnassa. Tutkimukset ovat nimittäin useaan otteeseen osoittaneet, että viljapeltojen ympäristöjen eliöt ovat tärkeässä roolissa tuholaisten biologisen torjunnan suhteen. Aihetta jatkotutkimalla olisi ehkä mahdollista löytää yhteys alueen metsien häviämisen ja tuhohyönteisten määrien suhteen, mikä auttaisi paikallisia maanviljelijöitä ymmärtämään luonnontilaisten elinympäristöjen tärkeyttä myös heidän elantonsa osalta. Tutkimuksen tuottama massiivinen, Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kokoelmiin tallennettava hyönteisaineisto antaa joka tapauksessa mahdollisuuksia moniin lisäselvityksiin. Aineisto sisältää valtavan määrän hyönteisiä, joiden biologiasta, taksonomiasta ja esiintyvyydestä ei tiedetä välttämättä mitään.
Subject: Madagaskar
Ranomafanan kansallispuisto
riisipelto
tuhohyönteiset
ympäristömuuttujat
lajimääritys


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pro gradu Järvi Jani.pdf 3.637Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record