Social orders, tensions and saviourism : An ethnography of Finnish Roma policy implementation

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6677-7
Title: Social orders, tensions and saviourism : An ethnography of Finnish Roma policy implementation
Author: Stenroos, Marko
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-12-02
Belongs to series: URN:ISSN:1458-3186
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6677-7
http://hdl.handle.net/10138/320182
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: “Social orders, tensions and saviourism” represents an ethnography on the implementation of Finnish national policy on Roma. It draws upon two and half years of fieldwork working in a Roma project. The project aimed to tackle the poverty, exclusion, unemployment and low level of education among Roma. The project budget was three million euros and thus can be categorized as a large-scale attempt to improve Roma conditions in a country of approximately 10,000–12,000 Roma. All the activities during the project were bolstered by the European Union’s National Roma Integration Strategies (NRIS), which was active during the years 2009–2017. The name of the study, “Social orders, tensions and saviourism,” reflects the core findings of the study. It argues that the neoliberal policy-making applied to Roma people have an ideological premise that is incongruous with their social realities. The policy does not recognize the history, culture, tastes, desires or human conditions of the people it is targeting. While the social realities of Roma are incompatible with the neoliberal ideologies, such ideologies are forcefully implemented, with a combination of Roma participation and bureaucratic power, causing tension in the arena. The study identifies and elaborates three different ontological social domains which Roma are involved with during their life courses: the traditional power system, Pentecostal networks, and state order and bureaucratic power. These domains are categorical abstractions with embedded social orders and power relations. Consequently, the study argues, Roma deal with the three different forms of social orders and power relations; to characterize Roma solely as powerless people stems from the fact that commonly only one social domain – that of the state order and bureaucratic power – is elaborated. Identifying and analysing the other ontological social domains will provide a different, more holistic picture of Roma experiences. What is happening with Roma policies in Europe, including Finland, is not a new phenomenon. Similar paths are recorded and studied in development projects around the world. The theoretical framing of the study springs from the anthropology of development and anthropology of the state. The theoretical frame brings the “Roma issue” into wider developmental discourses and demonstrates how the development projects of Roma in Europe are actually backwards and not even as sophisticated as many development practices in Asia and in Africa. The neoliberal policy-making is not Roma-specific; nevertheless, that development projects inside Europe are targeting a specific ethnic group is what makes Roma development special. The theoretical frame in this study forces analysis of the Roma issue outside the Roma bubble, making it a wider issue, not a Roma issue. Each ethnographic chapter in this study introduces elements that together construct a Roma social ontology. To answer the question what social ontology means in respect to Finnish Roma is to elaborate on education, employment and Roma economy in the realm of the state and bureaucratic powers.Romanipolitiikkaa käytännössä – etnografinen tutkimus Suomen romanien yhteiskunnallisesta osalli-suudesta 2000-luvun aikana Suomi on ollut vahvasti mukana Euroopan Unionin romaneita koskevien strategioiden luomisessa. Tämä etnografinen (antropologia) tutkimus tarkastelee, miten Suomen romanipoliittisen ohjelman (2009 – 2017) toimenpidesuositukset konkreettistetaan erilaisten projektien muodossa. Näiden projektien tarkoituksena on ennen kaikkea romanien hyvinvoinnin kohentaminen, integraatio ja inkluu-sio. Tämä ensimmäinen suomalainen etnografinen tutkimus romanipolitiikasta kuitenkin osoittaa, että romaniprojektit väistämättä luovat jännitteitä erilaisten sosiaalisten ympäristöjen ja järjestelmien välille. Tutkimus myös osoittaa, että vastuu integraation ja inkluusion sujuvuudesta on ainoastaan romaneilla itsellään – pääväestön rooli romanien yhteiskunnallisessa osallisuudessa on marginaalinen. Integraatio ei kuitenkaan onnistu yksisuuntaisesti. Tutkimus nojautuu määritelmään, jonka mukaan sosiaalinen maailma rakentuu arvojen, normien ja sään-töjen varaan, jotka yksilö tiedostaa. Tiedostaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki yksilöt suhtautuvat niihin samoin tavoin, näin ollen tutkimus rikkoo useita romaneihin kohdistuvia stereotypioita. Olemalla osa sosiaalista järjestelmää yksilö kuitenkin sitoutuu normeihin ja sääntöihin, tämä ilmentää ja selkeyttää ryhmäjäsenyyttä. Ihminen voi olla osa erilaisia sosiaalisia ympäristöjä samanaikaisesti. Tarkastellussa romaniprojektissa romanit olivat osa kolmea erilaista sosiaalista järjestelmää, niitä olivat perinteinen romaniyhteisön toimintajärjestelmä, uskonnollisiin normeihin perustuva järjestelmä ja yhteiskunnallinen järjestelmä. Kolmen samanaikaisen, erilaisilla sosiaalisilla logiikoilla toimivan järjestelmän läsnäolo luo myös arvojen, tapojen ja normien välisiä jännitteitä. Kolmen sosiaalisen järjestelmän läsnäolo myös alle-viivaa sen, että romanien toimijuuden määrittelevä järjestelmä vaihtelee tilanteen mukaan. Romanit ovat osa valtarakennelmia, määrittelevät arvoja, vaikuttavat asenteisiin ja ylläpitävät keskustelua erilaisista säännöistä ja tavoista. Tutkimus tuo esille romanien toimijuuden tarkastellen yhteiskunnallista osallisuut-ta yhteisön sisältä käsin. Koulutus ja työllisyys nähdään romanien yhteiskunnallisen osallisuuden pääasiallisena instrumenttina ja mahdollistajana. Tutkimus kuitenkin haastaa tämän näkemyksen, jonka mukaan romanipolitiikan pääasi-allisena tavoitteena tulee olla romanien koulutustason nostaminen ja työllisyyden parantaminen. Tämän sijaan romanipoliittisen ohjelman priorisointi tulisi säätää uudelleen siten, että painopistettä muutettai-siin voimakkaammin romanien yhdenvertaiseen osallisuuteen osana kulttuurisesti monimuotoista suo-malaista yhteiskuntaa. Tämän painopisteen kautta tarkasteltaessa pääväestöllä olisi merkittävä rooli ja integraatiosta tulisi monensuuntainen. Teoreettisesti tutkimus nojautuu antropologiseen, kriittiseen globaaliin kehitystutkimukseen ja valtioval-lan tarkasteluun. Globaalin kehitystutkimuksen ja suomalaisen romanipolitiikan rajapinnat ovatkin hel-posti löydettävissä. Romanipolitiikka kompastuu usein samanlaisiin haasteisiin kuin kehitysyhteistyö Aasi-assa ja Afrikassa – kehitystoimenpiteiden kohteena olevien ihmisten historia, kulttuuri, sosiaaliset maail-mat, arvot ja mieltymykset jäävät huomioimatta kehitysprojektien tavoitteita laadittaessa. Tutkimus osoittaa, että myös Suomessa eurooppalaisen kulttuuri-imperialismin ja kolonialismin kaikuja on vielä kuultavissa.
Subject: social and cultural anthropology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
stenroos_marko_dissertation_2020.pdf 1.425Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record