Microneurosurgery of pineal region cysts and tumors: Techniques, indications, and long-term outcomes

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-6624-1
Title: Microneurosurgery of pineal region cysts and tumors: Techniques, indications, and long-term outcomes
Author: Choque-Velasquez, Joham
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Program in Clinical Research
Helsinki University Hospital, Department of Neurosurgery
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-11-10
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-6624-1
http://hdl.handle.net/10138/320229
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Immediate and long-term outcomes after treating patients with pineal region cysts and tumors are not well established. The centralized Finnish health care and the Finnish population register offer excellent registry systems for long-term retrospective studies. This thesis aimed to investigate the long-term outcomes of surgically treated pineal region cysts and tumors based on three elements developed in Helsinki University Hospital along the study period: a. the complete microsurgical resection; b. the praying sitting position, and c. the paramedian supracerebellar infratentorial approach. Pineal region neoplasms are well-recognized entities. However, quantitative parameters to differentiate normal anatomical variations from pathological benign pineal cysts are currently inexistent. Thus, we studied the correlation between the pineal cyst size and the clinical severity of the patients. This thesis presents one of the most comprehensive long-term studies of surgically treated pineal region cysts and tumors. The long-term survival, clinical, and radiological outcomes present here were superior to those reported in the literature. Each publication includes a subgroup of the 147 consecutive surgically treated patients with pineal region lesions operated in the Department of Neurosurgery of Helsinki University Hospital between 1997 and 2015. We found a direct correlation between the pineal cyst diameters and the severity of the disease. Thus, a surgically treated pineal cyst appeared a clinically progressive disease with average cyst diameters running between 15mm and 25mm and hydrocephalus at the last stage. The short- and long-term postoperative functional status of the pineal cyst patients improved after surgery in all except one patient. 97% of the pineal cyst patients achieved complete cyst removal without noticed recurrence nor mortality at 149 ± 62 months. The disease mortality of the patients with surgically treated pineal region tumors reached 18% at 125 ± 105 months of follow-up. Overall, patients with complete tumor removal had superior disease survival and tumor-free imaging outcomes compared to those with incomplete resected neoplasms. However, the extent of resection did not appear to influence the survival rates of diffuse glioma patients. Venous air embolism was present in 35% of patients undergoing praying sitting position for pineal region surgery. Severe venous air embolism was absent in the studied series. Among all pre- and intraoperative variables, the only venous injury was associated with venous air embolism. Thus, following proper anesthetic and surgical considerations, the sitting praying position in pineal region surgery does not harbor high risks for severe venous air embolism. Lately, the developed paramedian approach resulted in more functional and safer modification of the conventional midline supracerebellar approach. The effectiveness of the two approaches remained similar in terms of clinical, radiological, and survival outcomes.Käpyrauhasen seudun kystien ja kasvainten hoidon välittömät ja pitkäaikaiset tulokset eivät ole aivan selvät. Suomen keskitetyn terveydenhuollon ja väestörekisterin rekisterijärjestelmät tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet retrospektiivisiin pitkäaikaistutkimuksiin. Käpyrauhasen seudun kasvaimet ovat tunnettuja patologisia ilmiöitä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole olemassa kvantitatiivisia parametreja, joiden avulla olisi mahdollista erottaa normaali anatominen variaatio oireisista käpyrauhasen kystista. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia käpyrauhasen seudun kystien ja kasvainten kirurgisen hoidon pitkäaikaisia kliinisiä ja radiologisia tuloksia kolmen pääelementin perusteella, jotka kehitettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tutkimuksen aikana: täydellinen mikrokirurginen resektio, istuma-asento pää taivutettuna eteen rukoiluasentoon ja leikkausalueen lähestyminen paramediaaniviillosta pikkuaivojen yläpuolelta ja pikkuaivoteltan alapuolelta. Joka julkaisu sisältää alaryhmän, joka koostuu 147 peräkkäisestä käpyrauhasen alueen leikkauspotilaasta, joiden leikkaus tehtiin Helsingin yliopistollisen sairaalan Neurokirurgian klinikalla vuosien 1997 ja 2015 välillä. Totesimme että käpyrauhasen kystan läpimitta korreloi suoraan sairauden vaikeuteen. Niinpä käpyrauhasen oireinen kysta näyttää olevan etenevä sairaus, joka alkaa aiheuttaa oireita kystan läpimitan ollessa keskimäärin 15 mm ja päätyy hydrokefalukseen läpimitan ollessa 25 mm. Yhtä lukuun ottamatta kaikkien käpyrauhasen kystaa sairastavien toimintakyky parani leikkauksen jälkeen. Kysta saatiin kokonaan poistetuksi 97 prosentilta potilaista niin, ettei 149 ± 62 kuukauden kuluessa todettu kystan uusiutumista eikä kuolemaa. Kuolevuus kirurgisesti hoidettuun käpyrauhasen alueen kasvaimeen oli 125 ± 105 kuukauden seurannassa vain 18 %. Jos kasvain poistettiin kokonaan, selviytyminen oli kaikkiaan parempi ja oli todennäköisempää, ettei kuvantamistutkimuksissa näkynyt kasvainta, kuin jos kasvain oli poistettu vain osittain. Poiston laajuus ei kuitenkaan näytä vaikuttavan selviytymiseen diffuuseista glioomista. Laskimon ilmaembolia todettiin 35 prosentilla niistä potilaista, jotka olivat käpyrauhasen alueen leikkauksen aikana istuma-asennossa pää eteen taivutettuna. Vakavia laskimon ilmaembolioita ei todettu. Laskimovauriota lukuun ottamatta mikään leikkausta edeltävä tai sen aikainen muuttuja ei korreloinut laskimon ilmaemboliaan. Kun anestesia ja kirurgia hoidetaan asianmukaisesti, vaikean laskimon ilmaembolian riski ei ole suuri, kun käpyrauhasen alueen leikkaus tehdään potilaan ollessa istuma-asennossa pää eteen taivutettuna. Leikkausalueen lähestyminen paramediaaniviillosta pikkuaivojen yläpuolelta ja pikkuaivoteltan alapuolelta oli toiminnallisesti parempi ja turvallisempi ratkaisu ja sen yhteydessä ilmeni vähemmän lähestymissuuntaan liittyviä komplikaatioita kuin käytettäessä keskiviiltoa pikkuaivojen yläpuolelta. Näiden kahden lähestymissuunnan vaikuttavuus oli kliinisen ja radiologisen tuloksen sekä selviytymisen kannalta yhtä hyvä.
Subject: neurosurgery
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record