Suostumus, sitouttaminen ja yhteisöllisyys : Setlementtiliikkeen kerho- ja opintotoiminta Helsingissä 1920–1939

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6705-7
Title: Suostumus, sitouttaminen ja yhteisöllisyys : Setlementtiliikkeen kerho- ja opintotoiminta Helsingissä 1920–1939
Author: Maaperä, Ilona
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-11-06
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6705-7
http://hdl.handle.net/10138/320340
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: CONSENT, ENGAGEMENT AND THE SENSE OF COMMUNITY The Educational Activities of The Settlement Movement in Helsinki 1920–1939 This doctoral dissertation focuses on the educational activities of the Finnish Settlement Movement in Kalliola Settlement in Helsinki between 1920 and 1939. Kalliola Civic Institute, a part of the settlement, concentrated in educating the working class living in Helsinki. The theoretical base of this thesis relies on the concepts of consent and engagement. I study how consent was created and maintained. I study the work of Kalliola Settlement and especially the work of its civic institute and the clubs for children and youngsters. I look at the whole process of governing, with a special interest in the role of Christian faith in the work and as the motivator of the work. This study is based on data preserved in Helsinki City Archives: action reports, registration forms, minutes of meetings, diaries, instructions and financial details. In the settlement the governing was constructed by personal interaction and the sense of community. In building up this community and its governing system the settlement used many methods: indoctrination for the younger ones, softer influencing for the adults. The settlement had a large number of regular meetings, which helped to control all the activities of the settlement. The sense of community was enhanced in many ways. An individual could spend almost all his or her leisure time in the settlement. An important feature was the students’ union, which arranged regular parties and meetings. There were a lot of religious activities to attend. The participants had a total freedom of choice. One did not have to be a member of the organization – as a result it was probably easier for a worker to try for example religious activities as there was no coercion of doing that. The activities of the settlement movement differed from other organizations doing the same. The work of the settlement comprised all ages of man, from children to adults. There were Sunday schools and clubs for children, educational courses for adults, an organization inside the settlement doing social work and a wide variety of options for spending one´s leisure time. All these were important for the totality of the settlement. The civic institute offered education, but it was also an important passage to the other functions of the settlement. Other similar institutes called workers' institutes emphasized a scientific base for their teaching. The settlement wanted to offer an option which took into account even the spiritual, religious needs of its students. The founders of the settlement had a religious conviction for their work. The work of the settlement was supported by society. The most important financiers were industrial companies, who willingly supported work whose aim was to ensure the peaceful development of society in the difficult situation after the civil war. The church financed the settlement, because it was interested in maintaining its role in the lives of the workers. The civic institute also had a role for the financing, it got state aid. The governing system worked well in the beginning. Gradually the workers disappeared and were substituted by middle class women doing office work. In this process the hold of the settlement started to loosen, the students were no longer willing to comply with the system and spend their whole leisure time in the settlement.SUOSTUMUS, SITOUTTAMINEN JA YHTEISÖLLISYYS Setlementtiliikkeen kerho- ja opintotoiminta Helsingissä 1920–1939 Tarkastelen tutkimuksessani Suomen setlementtiliikkeen kerho- ja opintotoimintaa Helsingissä vuosina 1920–1939. Setlementtiliikkeen pyrkimyksenä oli muokata teollisuustyöväestöstä keskiluokan eettisten ihanteiden mukaisia kunnollisia työläisiä, jotka omalla paikallaan osallistuisivat yhteiskunnan harmoniseen kehittämiseen. Muusta työväestölle tarjotusta sivistystyöstä setlementtityö erosi kristillisen perusvireensä ansiosta. Kohteena olivat aluksi erityisesti Sörnäisissä ja Kalliossa asuvat teollisuustyöläiset ja heidän perheensä. Tutkimuksessani tarkastelen Suomen setlementtiliikkeen alkuvaiheen toimintaa suostuttelevan vallankäytön näkökulmasta. Hahmotan sivistystyön hallinnan prosessin kokonaisuutta suostumuksen ja sitouttamisen käsitteiden avuilla, pyrin hahmottamaan miten suostumusta ja sitoutumista rakennettiin ja ylläpidettiin. Tutkin setlementin järjestelmän rakentumista ja siihen osallistuneita. Kiinnitän erityisesti huomiota kristillisyyden merkitykseen setlementin toiminnan kokonaisuudessa. Pääasiallisena lähdeaineistona olen käyttänyt Helsingin kaupunginarkistossa säilytettävää Kalliolan Vapaaopiston arkistoa, jonka sisältämiä toimintakertomuksia, pöytäkirjoja, päiväkirjoja, ohjeita ja opiskelijatietoja olen tarkastellut ja vertaillut toisiinsa pyrkien muodostamaan kokonaiskuvaa setlementtitoiminnan alkuvaiheesta. Tutkimukseni sijoittuu kasvatuksen historian alueelle, mutta siinä on yhteiskuntahistoriallisia painotuksia. Setlementissä suostumusta ja sitoutumista rakennettiin henkilökohtaisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden avulla. Yhteiskuntaluokkien kohdatessa ylempien luokkien omaaman sivistyksen oli tarkoitus välittyä alemmille luokille. Setlementtiliikkeen tavoitteiden toteutuminen edellytti osallistujilta sekä itsekasvatusta että yhteisöllisyyttä, jonka avulla sivistymisen myönteiset vaikutukset vakiintuisivat. Tärkein yhteisöllisyyden foorumi oli opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuva Toverikunta. Kaikkeen toimintaan osallistuminen oli vapaaehtoista. Tyttö- ja poikakerhojen lapsia kasvatettiin myös indoktrinaation keinoin, aikuisten kohdalla vaikuttaminen oli hienovaraisempaa. Tärkeitä hallinnan rakennuspuita olivat myös hallinnolliset käytänteet, kuten lukuisat kokoukset. Setlementti tarjosi toimintaa ihmisen kaikkina ikäkausina. Useat osallistujat pysyivät setlementin vaikutuspiirissä vuosia, useat koko elämänsä ajan. Setlementissä saattoi opiskella Vapaaopistossa, kuulua opintokerhoon, kuunnella luentoja, harrastaa voimistelua ja urheilua, laulaa kuorossa tai osallistua uskonnolliseen toimintaan. Setlementissä saattoi myös harrastaa sosiaalista auttamistyötä. Sivistystyö oli olennainen osa setlementin kokonaisuutta. Se tuli mukaan toimintamuotoihin paitsi rahoituksen takia myös siksi, että muu työväestölle tarjottu sivistystyö korosti opetuksen kristillisestä uskosta vapaata tieteellistä pohjaa. Setlementtiliikkeen toimijoilla oli kristillinen vakaumus, jota he pyrkivät välittämään toimintaan osallistuneille. Setlementti onnistui alkuvuosina samaan toimintaansa tavoittelemaansa työväestöä. Osallistujien sitouttaminenkin onnistui, varsinkin kerhotoiminnassa. Vähitellen Vapaaopiston opiskelijapohja naisistui ja keskiluokkaistui, opiskelijoiden koulutustaso nousi. Tässä prosessissa myös suhtautuminen setlementtiin sitoutumiseen muuttui ja setlementin yhteisöllisyys alkoi murentua.
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record