Viral haemorrhagic septicaemia in Finnish brackish water fish farms : Studies on disease surveillance and epidemiology of viral haemorrhagic septicaemia virus

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-358-018-3
Julkaisun nimi: Viral haemorrhagic septicaemia in Finnish brackish water fish farms : Studies on disease surveillance and epidemiology of viral haemorrhagic septicaemia virus
Tekijä: Vennerström, Pia
Tekijän organisaatio: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Sciences, Department of Veterinary Biosciences
Doctoral Programme in Clinical Veterinary Medicine
Evira (former)(present) Veterinary Bacteriology and Pathology UnitLaboratory and Research DivisionFinnish Food Authority, Helsinki
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta
Kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, veterinärmedicinska fakulteten
Doktorandprogrammet i klinisk veterinärmedicin
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2020-11-19
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-358-018-3
http://hdl.handle.net/10138/320413
Opinnäytteen taso: Artikkeliväitöskirja
Tiivistelmä: Viral haemorrhagic septicaemia (VHS) was isolated for the first time in Finland in 2000 from a Finnish brackish water fish farm farming rainbow trout in net pens in the Province of Åland, Baltic Sea. The efforts to eradicate the disease from the Åland islands were not successful. Epidemical factors, needed for VHS management in viral haemorrhagic septicaemia virus (VHSV) positive brackish water fish farms, were studied in a 3-year project, the results of which are presented in this thesis. The study compared the ability of four different surveillance procedures and three diagnostic tests to reveal whether a fish population was infected with VHSV. The programme that was conducted as syndromic surveillance, where the farmers sent in samples for diagnostics if any signs of possible fish disease were noticed, clearly outperformed the other three programmes, which were based on active surveillance. A real-time reverse transcriptase polymerase chain reaction method proved to be at least as sensitive in detecting acute VHSV infections as virus isolation in cell culture, which is considered the gold-standard method for diagnosing VHSV. An ELISA method was used to test fish serums for antibodies against VHSV and was found to be a promising tool in VHSV eradication, particularly for screening populations during the follow-up period, before declaring an area free of infection. During the epidemics it was a common suspicion wild fish being the most likely source of the reinfections of VHSV in infected fish farms in the restriction area. Wild fish of 17 different species from VHS-positive fish farms were screened for VHSV during 2005-2008. In addition, uninfected wild perch, roach and farmed whitefish were introduced to a fish farm with rainbow trout experiencing a clinical outbreak of VHS. The wild fish did not test positive on any occasion, but whitefish were infected and started to replicate VHSV for a short time. The replication of the virus in whitefish was verified using a new qRT-PCR method that tests separately for positive- and negative-sense viral sequences in infected organ samples. The presence of VHSV in the environment on fish farms or processing plants farming or handling VHSV-positive fish was studied by testing samples for VHSV from wild blue mussels (Mytilus edulis) living in infected fish farms. Sea water and sediment from infected fish farms were also tested for VHSV. Wild uninfected blue mussels were also challenged with VHSV in two different challenge tests. Wastewater from a processing plant was tested before and after disinfection treatment. Blue mussels were not found to be carriers of VHSV on any occasion. Sea water tested positive for VHSV RNA more often during the wintertime when water temperature was close to 0°C and sunlight (UV light) sparse. Most wastewater samples collected before the disinfection treatment were positive for VHSV, but samples collected after disinfection were all negative regarding VHSV RNA. Contacts between the processing plants and the fish farms in the restriction area of VHS were very common during this study. Processing plants are usually the place where fish food and farming equipment are stored, including boats that are used for the daily servicing of the farming localities. According to the results of this study, this contact was considered a major risk for disease spread, especially during the cold part of the year when daylight is also short. Altogether, this thesis compiles the results of a series of studies targeting factors that could affect the infection pressure of VHSV.Kirjolohen verenvuotoseptikemia (VHS) -virus eristettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 2000 Ahvenanmaalaisen ruokakalaviljelylaitoksen kirjolohista. Alussa taudin hävitystoimet epäonnistuivat ja tauti levisi nopeasti lähes koko maakuntaan. Tilanteissa, joissa saneeratuissa kalanviljelylaitoksissa rajoitusalueella todettiin uusi taudinpurkaus, luonnonkalojen epäiltiin olevan tartunnan ylläpitäjiä. Nyt tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa taudin leviämiseen vaikuttavista epidemiologisista tekijöistä uutta taudinhävityksen suunnittelua varten. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljän erilaisen seurantaohjelman kykyä löytää VHS tartunnan saaneita kirjolohipopulaatioita kahden rajoitusalueella toimivan vesiviljely-yrityksen kalaviljelmiltä. Lisäksi VHS-virusta etsittiin yhteensä 17 tartunnan saaneiden kalanviljelylaitoksien läheisyydessä elävältä luonnonkalalajilta. Luonnosta pyydetyillä ahvenilla ja särjillä sekä viljellyillä siioilla suoritettiin infektiokoe VHS positiivisella kalanviljelylaitoksella. Lisäksi kalaparvista tutkittiin VHS-virusinfektiossa syntyneitä vasta-aineita kalojen seerumeista ELISA-menetelmällä. VHS-virusta tutkittiin myös kalanviljelylaitosten sekä kalateurastamoiden ympäristöstä, joissa viljeltiin tai käsiteltiin tartunnan saaneita kalapopulaatioita. Virusta tutkittiin kalaviljelmillä elävistä sinisimpukoista, merivedestä, pohjasedimentistä sekä teurastusprosessin eri vaiheissa syntyvää jätevettä. Lisäksi sinisimpukoita altistettiin VHS-virukselle kahdessa infektiokokeessa. Seurantaohjelma, joka perustui oireidenmukaiseen seurantaan, jossa kalanviljelijät tutkituttivat näytteitä aina kuin he havaitsivat kaloissaan sairauden oireita, osoittautui parhaaksi. Reaaliaikainen PCR menetelmä osoittautui diagnostiikassa vähintään yhtä herkäksi todeta akuutti VHSV-tartunta kuin eristysviljely soluissa. Luonnonkalatutkimuksissa ei todettu VHS-virusta, mutta viljellyissä siioissa todettiin tartunta. Tulosten mukaan siikoja ei tulisi kasvattaa virukselle herkkien kalalajien, kuten kirjolohen kanssa tai niiden läheisyydessä. Sinisimpukoissa ei missään vaiheessa todettu VHS-virusta, joten nämä eivät todennäköisimmin ole merkittäviä taudin kantajia. Sedimentissä ei todettu VHS-viruksen perimää, mutta merivedessä virusta todettiin usein talviaikaan vedenlämpötilan ollessa lähes 0 °C ja auringon UV-valon ollessa vähäistä. Jätevesinäytteistä todettiin VHS-viruksen perimää ennen desinfektiokäsittelyä, mutta ei sen jälkeen. Kontaktit teurastamoiden ja viljelypaikkojen välillä on tulosten perusteella pidettävä merkittävänä riskinä taudin leviämiselle etenkin talvisaikaan.
Avainsanat: eläinlääketiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
vennerström_pia_dissertation_2020.pdf 3.000MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot