Not a Single One Left Behind : Governing the ’youth problem’ in youth policies and youth policy implementations

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6735-4
Title: Not a Single One Left Behind : Governing the ’youth problem’ in youth policies and youth policy implementations
Author: Mertanen, Katariina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-11-26
Belongs to series: Helsinki Studies in Education - URN:ISSN:2489-2297
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6735-4
http://hdl.handle.net/10138/320548
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: In this dissertation, I scrutinise how the ‘youth problem’—young people’s unemployment, social exclusion, and marginalisation—is governed in the European Union’s and Finland’s youth policies and youth policy implementation in Finland. The ‘youth problem’ as well as young people ‘at risk’ are constructed as a threat to the unity and prosperity of future life in the workforce and social cohesion. To tackle the ‘youth problem’, both the EU and Finland have launched multiple policy initiatives and implementations such as short-term projects to get young people ‘back’ into the workforce and undertake in education and training. These ranges of implementations include EU-wide policy measures, such as the Youth Guarantee and calls in Finland for centralised services for youth guidance and counselling. In my dissertation, I have analysed both national and EU policy documents along with interviews and observations produced with teachers, other employees, and young people in short-term education programmes in a closed prison, and in two One-stop Guidance Centres for young people. I ask how the ‘youth problem’ is governed in youth policies and their implementations, and what rationalities are involved in the governing of the ‘youth problem’. This dissertation includes three research articles and a summary report. As the methodology of this study I developed a discursive reading of policies and their implementations as problematisations. Reading discourses as problematisation draws inspiration from Carol Bacchi, that policies are simultaneous representations of desired futures from the policy maker’s point of view and representing a ‘problem’ that disrupts this desired future. By applying Michel Foucault’s theorisations about discourses, power, subjectification, and governing I have been able to study youth policies and their implementations as discursive practices. In youth policies, these discursive practices are legitimised in normative discourses based on political rationalities. Similarly, these discursive practices can be found in policy implementations by offering certain types of subjectivities for those young people they are targeting. Furthermore, these discursive practices in policies and their implementations produce several different ‘problems’ of young people that carry inherent assumptions about young people’s situations, properties, and abilities. In my results, I suggest that young people are produced as ‘at risk’ of social exclusion and marginalisation with discourses of employability, precariousness, and therapisation in youth policies and their implementations. The label ‘at risk’ produces a well-intentioned response, in which governing takes shape in skill-based behavioural training derived from employability and therapisation of youth formal and informal education. These skills include emotional and life-management skills. Discourses of employability, precariousness, and therapisation have a common premise: not being excluded or marginalised are synonymous with signs of visible and measurable activities, such as participating in education and training. Discourses in youth policies and their implementations both rely on and produce neoliberal political rationality along with paternalistic rationality, which promotes care and control of young people. Although seemingly contradictory, these rationalities work together in a plethora of ways. The arrangement and governing of youth policies and their implementations are constructed in a way in which vast networks of governmental, private and non-governmental organisations come together in short-term programmes and projects offered to young people, and in which young people are positioned as customers and expected to choose ‘right’ options for their situations. Yet, the ways in which young people are governed in these programmes rely on paternalistic rationality through which young people are seen not to be mature and insightful enough to know what is best for them and their future, and thus need strict discipline and guidance to move ‘forward’ in life. Finally, I conclude in this dissertation, that the whole notion of the ‘youth problem’ is based on the ideal of an economically productive citizen, who through a measurable input during their working life or from education provides continuity for the society as a whole. The notion of young people as a future is not only attached to the future hopes of young people themselves, but rather to the hopes and predictions of a range of governing bodies, such as the European Commission or the Finnish Government. In this way, multiple societal issues including poverty and unemployment are channelled to be young people’s ‘problems’, which can be solved by guiding those young people as individuals. In the governing of the ‘youth problem’ in youth policies and their implementations, young people have mainly instrumental value – their lives and futures are measured in relation to the narrow view of ‘good life’ as productive, obeying, and tax-paying future citizen. ________________________________________ Keywords: youth policy, governing, discourse, ‘youth problem’Nuorten syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä pidetään julkisessa keskustelussa usein yksinä suurimmista yhteiskunnallisista uhista. Tässä väitöstutkimuksessa kysyn, millä tavoin tätä niin sanottua ”nuoriso-ongelmaa” pyritään hallitsemaan Euroopan Unionin ja Suomen nuorisopolitiikassa ja Suomen nuorisopolitiikan toimijoiden säätelemissä implementaatioissa. Näillä implementaatioilla tarkoitan sekä EU:n että Suomen nuorisopolitiikan toimijoiden käynnistämiä projekteja, joilla pyritään ohjaamaan, valmentamaan ja kouluttamaan nuoria ”takaisin” yhteiskunnan jäseniksi. Esimerkkinä tällaisista nuorisopolitiikan implementaatioista käytän Nuorisotakuun myötä käynnistettyjä Ohjaamo -palvelupisteitä, joissa nuorille tarjotaan moniammatillista ohjausta yhden luukun periaatteella. Kysyn, miten ”nuoriso-ongelmaa” nuorisopolitiikassa ja politiikan implementaatioissa hallitaan, ja minkälaisiin poliittisiin rationaliteetteihin, siis siihen, mitä politiikassa pidetään järkevänä, tämä hallinta kiinnittyy. Väitöstutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on ranskalaisen filosofin Michel Foucault’n hallinnan analytiikka. Tarkastelen sekä nuorisopolitiikkaa että nuorisopolitiikan käytäntöjä hallintana, jossa diskursiivisesti tuotetaan erilaisia subjektiviteetteja sekä nuorille että nuorten kanssa työskenteleville. Tarkastelemalla tätä hallintaa kriittisesti ja tuomalla esille, mitä yhteiskunnassa pidetään tavoiteltavana ja ”normaalina”, on mahdollista haastaa kyseistä ”nuoriso-ongelmaa”. Tutkimusaineistoni koostuu nuorisopoliittisista dokumenteista sekä haastattelu- ja havainnointiaineistosta. Keräämäni asiakirja-aineisto koostuu Euroopan neuvoston ja komission asiakirjoista, Suomen lainsäädännöstä, strategioista, mietinnöistä, raporteista ja pöytäkirjoista. Haastattelu- ja havainnointiaineiston tuotin vankilakoulutuksessa ja nuorten Ohjaamo-palvelupisteissä. Analyysimenetelmänä olen soveltanut diskursiivista lukutapaa, jossa luen sekä poliittisia asiakirjoja että haastattelu- ja havaintoaineistoja ”ongelmien” rakentumisen kautta. Pyrin siis tarkastelemaan sitä, kuinka nuorisopolitiikka ja politiikan implementaatiot itse asiassa tuottavat ”nuoriso-ongelmaa”, eivät ratkaise olemassa olevia ongelmia. Väitöstutkimukseni koostuu kolmesta tieteellisestä kansainvälisestä julkaisusta ja yhteenvedosta. Tuloksissani esitän, että ”nuoriso-ongelma” tuotetaan nuorisopolitiikassa ja politiikan käytännöissä työllistettävyyden, prekaarisuuden ja terapisoitumisen diskurssien kautta. Nimeämällä nuoret ”syrjäytymisvaarassa oleviksi”, voidaan heille kohdistaa erilaisia hyvää tarkoittavia toimenpiteitä, joissa parannetaan nuorten työllistymistaitoja ja itsetuntemusta, jotta nuoret pärjäisivät prekaareilla ja epävarmoilla työmarkkinoilla. Yhteistä edellä mainituille diskursseille on se, että niillä pyritään hallitsemaan nuoriso-ongelmaa yksilöllistämisen kautta: vastuu ”nuoriso-ongelman” ratkaisusta on yksittäisen koulutettavan ja valmennettavan nuoren vastuulla. Työllistettävyyden, prekaariuden ja terapisoitumisen diskurssit uusintavat uusliberalistista rationaliteettia. Tämä rationaliteetti perustuu markkinaehtoisuuteen: siihen, että sekä nuorten palveluiden järjestäminen että nuorten kouluttaminen, ohjaaminen ja valmentaminen tapahtuvat markkinoiden ehdoilla. Nuoren rooli näissä palveluissa on aktiivinen ja riskitietoinen kuluttaja, joka ikään kuin vapaasti valitsee omaan tilanteeseensa sopivat palvelut. Samanaikaisesti näissä samoissa diskursseissa nuorista tuotetaan ongelmallisia ja impulsiivisia subjekteja, jotka eivät kykene rationaalisesti hallitsemaan itseään, ja joita tulee tämän vuoksi valvoa ja kontrolloida. Tämä paternalistinen rationaliteetti toimii tulosteni mukaan yhdessä uusliberalistisen rationaliteetin kanssa ”nuoriso-ongelman” hallinnassa. Väitänkin, että ”nuoriso-ongelma” on lähtökohtaisesti kiinnittynyt ajatukseen taloudellisesti tuottavasta kansalaisesta, joka turvaa yhteiskunnan jatkuvuuden. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret uhkaavat tätä jatkuvuutta, ja tällä uhkalla legitimoidaan tukijärjestelmien verkosto, jossa nuoria valmennetaan, ohjataan ja kontrolloidaan toimimaan ”oikealla” tavalla. ”Nuoriso-ongelman” ratkaisua ei siis haeta yhteiskunnallisista ja rakenteellisista seikoista, vaan sen ratkaiseminen jää yksittäisten nuorten ja heidän kanssaan toimivien hyvää tarkoittavien ohjaajien, opettajien ja valmentajien vastuulle.
Subject: kasvatustieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mertanen_katariina_dissertation_2020.pdf 805.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record