Tšekkiläisten nuorten slovakin kielen ymmärtämisestä ja kieliasenteista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010274335
Title: Tšekkiläisten nuorten slovakin kielen ymmärtämisestä ja kieliasenteista
Author: Jokela, Alina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Arts
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202010274335
http://hdl.handle.net/10138/320692
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kielten maisteriohjelma
Master's Programme in Languages
Magisterprogrammet i språk
Specialisation: Slavistiikka ja baltologia
Slavic and Baltic Studies
Slavistik och baltologi
Abstract: Tässä tutkielmassa käsitellään vuoden 1990 jälkeen syntyneiden tšekkiläisten nuorten aikuisten kokemuksia slovakin ymmärtämisestä ja suhdetta slovakin kieleen. Tšekkoslovakian hajoaminen vuonna 1993 muutti kielitilannetta Tšekissä huomattavasti, sillä slovakki katosi esimerkiksi tiedotusvälineistä lähes kokonaan. Ennen tätä tšekki ja slovakki olivat olleet kaksi tasavertaista kieltä. Yleinen uskomus on, että nuorten slovakin ymmärtäminen heikkenee koko ajan, mutta toisaalta slovakialaisten muuttoliike Tšekkiin työn tai opiskelujen perässä on lisännyt nuorten arkielämän kontakteja slovakinkielisten kanssa. Tutkielmaa varten haastateltiin 16 tšekkiläistä heidän kontakteistaan ja asenteistaan slovakin kieltä kohtaan. Haastattelut olivat semi-strukturoituja ja tehtiin keväällä 2019 ja keväällä 2020. Noin puolet haastateltavista asui tai oli kotoisin Prahan alueelta, kun taas puolet oli Brnon alueelta, joka on lähempänä Slovakian rajaa. Tutkielmassa selvitetään, ovatko nuorten tšekkiläisten kontaktit slovakin kielen kanssa muuttuneet Tšekkoslovakian hajoamisen jälkeen, kun kielitilanne muuttui merkittävästi. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia kontakteja haastateltavilla on slovakin kielen kanssa, kuinka hyvin he tuntevat ymmärtävänsä sitä ja vaikuttavatko asenteet slovakin ymmärtämiseen. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, onko kielellisellä hegemonialla tai asymmetrialla vaikutusta asenteisiin slovakin kieltä kohtaan. Kontaktitilanteita tšekkien ja slovakkien välillä tutkitaan reseptiivisen kaksikielisyyden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden eri kielen puhujat ymmärtävät toisiaan keskustelutilanteessa, vaikka osapuolet puhuisivat omaa äidinkieltään. Tämän on todettu toimivan tšekkien ja slovakkien välisessä kanssakäymisessä, sillä tšekki ja slovakki ovat toisilleen lähimmät sukulaiskielet ja keskenään pitkälle ymmärrettävissä. Tutkielmassa käsitellään kieliä erikseen, mutta myös niiden yhteistä historiaa ja kehitystä. Tutkimus on laadullinen, ja analyysitapana on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Haastattelujen perusteella pyritään selvittämään, kuinka usein tšekkiläiset nuoret ovat kontaktissa slovakin kielen kanssa arjessaan, ja millaisia keskustelutilanteet ovat. Tutkielmassa pyritään selvittämään, onko ymmärtämisessä eroa sukupolvien välillä, tai vaikuttaako vastaajan asuinpaikka kontakteihin ja asenteisiin. Näiden lisäksi tutkitaan, mitkä asiat aiheuttavat ongelmia keskustelutilanteissa, ja millaisia ratkaisuja tällaisissa tilanteissa on keksitty. Asenteista pyritään selvittämään konkreettisesti millaisena nuoret pitävät slovakkia, mutta myös heidän ajatuksiaan siitä, millainen näiden kahden kielen tulevaisuus on heidän mielestään. Haastattelujen perusteella tšekkiläisillä nuorilla on hyvin positiivinen suhde slovakkia kohtaan. Tutkielman toinen tärkeä tulos on, että reseptiivinen kaksikielisyys toimii edelleen tšekkiläisten nuorten ja slovakialaisten keskustelutilanteissa. Kaikki haastateltavat olivat keskustelleet slovakialaisen kanssa ongelmitta, kun kumpikin osapuoli käytti omaa kieltään. Yllättävää on, että alueellinen ero ymmärtämisessä oli suhteellisen pieni, vaikka murrejatkumon takia voisi olettaa, että lähempänä Slovakian rajaa asuvat tšekkiläiset ymmärtäisivät slovakkia paremmin. Kielellinen hegemonia tai valta-asema ei ollut kovin näkyvää, mutta sen saattoi huomata siinä, että vastaajat vitsailivat slovakin kielestä. Kukaan ei myöskään ollut harkinnut muuttavansa Slovakiaan opiskelujen perässä. Sen sijaan oletus siitä, että slovakialaiset tulevat opiskelemaan Tšekkiin parempien koulujen takia, oli vahva.
Subject: tšekki
slovakki
sosiolingvistiikka
kieliasenteet
reseptiivinen kaksikielisyys


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Jokela_Alina_tutkielma_2020.pdf 569.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record