Decisions to adapt: trade-offs, maladaptation and transformations in Nordic agri-food systems

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6818-4
Title: Decisions to adapt: trade-offs, maladaptation and transformations in Nordic agri-food systems
Author: Käyhkö, Janina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2020-11-25
Belongs to series: Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae - URN:ISSN:2342-5431
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6818-4
http://hdl.handle.net/10138/320852
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This thesis is a study of climate change adaptation as a human adjustment process in the context of Northern European agriculture. It deals with the human decision-making entailing uncertainty, risks and opportunities brought about by climate change and climate policies. Agricultural production of food in Northern Europe is under pressure. There are constant changes in societal structures, such as policies and economic markets, as well as climatic stressors. The climate impacts pose direct risks to production, such as increasing floods and droughts, as well as indirect pressures through, for example, the global demand for arable lands. This constantly changing and complex socio-environmental context of food production is expected to drive processes of adjustment in the agricultural sector. Recent assessments suggest that in most parts of Europe adaptation measures in the agricultural sector will increase significantly in the coming years. Agricultural adaptation research is focused on the climate risks with respect to production and on the development of technical solutions. Agricultural and food production sciences are at the front line of technical development of adaptation measures, such as new plant varieties, production environments and cultivation measures. There is also a growing body of literature on the systemic complexity of adaptation needs and options focused on climate impacts. Farm-scale adaptation is mainly studied in the development and management research fields among other applied research focused on developing countries, farm economics and local case studies. The current literature suggests that farmers will implement the adaptation measures in order to secure their livelihoods and to sustain the productivity of agricultural soils and lands. The perspective of agri-food system practitioners, nevertheless, is less represented in adaptation literature. This is also true of research on the societal drivers and outcomes of adaptation. That said, there is research suggesting that although adaptation is aimed at decreasing risks and vulnerability, the farm-scale adaptation measures may have unintended harmful impacts to different actors and resources. These are identified in yet few empirical studies to involve economic losses at farm scale, local environmental damage and short-term productivity decreases. This presents a gap in the research that should provide background knowledge for governing the complex field of adaptation in agriculture and food production sectors. From the perspective of environmental and social sciences, the adaptation measures call for focused assessment in terms of their social drivers and socio-environmental outcomes in all regions globally. This thesis sets out to address this gap and increase understanding on adaptation measures as an issue of decision-making within complex socio-environmental contexts and trade-offs. This thesis applies a qualitative empirical study with an interdisciplinary epistemological stand and methodological approach that draws on agri-food system practitioner perceptions. The focus is on crop farmers and on farm-scale adaptation. Furthermore, attention is paid to other professionals of the sector who deal with various agri-food systems, development and management, and in governance. The research starts with an analysis of adaptation measures and the drivers for their implementation at farm scale and the agricultural sector, followed by an analysis of the potential unintended harmful outcomes of these measures. Finally, the transformative adaptation measures that concern the food systems in the Nordic context are analysed. Key findings of this thesis show that climate change adaptation measures in the Nordic agri-food systems are currently aimed at reducing risks and increasing long-term adaptive capacity when it serves the highly contextual and often subjective needs. These do not always reflect the public policy goals and often involve harmful outcomes with respect to other actors and the sustainable development goals. To advance sustainable implementation of adaptation measures in Nordic agriculture inevitably requires governance interventions that include actors from various fields of society.Maatalouteen perustuva ruoantuotanto Pohjois-Euroopassa on ahtaalla. Tämä johtuu jatkuvista yhteiskunnallisissa rakenteissa tapahtuvista muutoksista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen vaikutukset aiheuttavat välittömiä riskejä tuotannolle esimerkiksi tulvien ja kuivuuden muodossa ja ne näkyvät myös välillisesti esimerkiksi viljelymaan globaalin kysynnän kasvuna. Muuttuvien olosuhteiden on otaksuttu ajavan sopeutumiseen tähtäävää kehitystä maataloussektorilla. Odotuksena on, että maatalouden sopeutumistoimet lisääntyvät tulevina vuosina merkittävässä määrin suurimmassa osassa Eurooppaa. Maatalouden sopeutumistutkimus on keskittynyt tuotantoon kohdistuviin ilmastoriskeihin ja teknisiin ratkaisuihin tuotannon turvaamiseksi. Vallitsevan tutkimuskirjallisuuden taustaoletuksena on, että viljelijät omaksuvat sopeutumistoimenpiteitä säilyttääkseen maatalousmaiden tuottavuuden ja turvatakseen elinkeinonsa. Maatalous-ruokajärjestelmien toimijoiden näkökulmat ovat kirjallisuudessa kuitenkin aliedustettuna, samoin kuin tutkimus sopeutumisen vaikutuksista ja yhteiskunnallisista ajureista. Sopeutumistoimet maatalous- ja ruokasektoreilla uhkaavat jäädä tehottomiksi, jollei näkökulmien moninaisuutta ja sopeutumiseen liittyviä erilaisia vaikutusketjuja tunnisteta nykyistä laajemmin. Tämän väitöskirjan tarkoitus on lisätä ymmärrystä sopeutumistoimista päätöksenteon kysymyksinä kompleksisessa yhteiskunnallisten ja ympäristömuutosten kontekstissa. Väitöskirja on kvalitatiivinen empiirinen tutkimus pohjoismaisen peltokasviviljelyn sopeutumiskehityksestä, joka keskittyy viljelijöiden ja muiden maatalousalan ammattilaisten sopeutumiskäsityksiin. Lähestymistapaa aiheeseen viitoittaa tieteidenvälisyys. Tutkimus käsittelee ilmastonmuutokseen sopeutumista inhimillisenä mukautumiskehityksenä, johon sisältyy ilmastonmuutoksen ja -politiikan aikaansaamia epävarmuuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että sopeutumistoimenpiteitä kohdennetaan pohjoismaisissa maatalous-ruokajärjestelmissä etenkin riskien vähentämiseen ja pitkän aikavälin sopeutumiskyvyn lisäämiseen. Toimia edistetään, kun niistä on hyötyä myös muutoin kuin sopeutumiselle. Nykyisiin sopeutumistoimiin liittyy usein mahdollisia haitallisia seurauksia muille toimijoille ja kestävän kehityksen tavoitteille. Sopeutumistoimien edistäminen pohjoismaisessa maataloudessa kansallisten ja kansainvälisten politiikkatavoitteiden mukaisesti vaatii epäilemättä hallinnollista väliintuloa ja toimijoiden osallistamista yhteiskunnan eri aloilta.
Subject: ympäristömuutos ja -politiikka (environmental change and policy)
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
käyhkö_janina_dissertation_2020.pdf 1.177Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record